Neuvottelua erityisyydestä, asiantuntijuudesta ja vanhemmuudesta : Erityisoppilaaksi nimeäminen vanhemman kertomana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074776
Title: Neuvottelua erityisyydestä, asiantuntijuudesta ja vanhemmuudesta : Erityisoppilaaksi nimeäminen vanhemman kertomana
Author: Snellman, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074776
http://hdl.handle.net/10138/191218
Thesis level: master's thesis
Abstract: Home-school collaboration has become a truism in educational policy and practice. Cooperation between home and school is considered particularly important when a child has challenges with school attendance. However, not much critical research has been conducted on the quality of that cooperation. The point of view of the parents, in particular, has often been overlooked. In my study I examined how negotiations between school and parents are seen from the parents' perspective in cases in which a decision concerning special support is being considered. I interviewed eight parents with children in special education. I analyzed the data by drawing from discursive theories. In my analysis I asked how the parents position themselves in the interview talk when they tell about negotiations between home and professionals. I also explored how "special needs" and special education are seen and made understandable from the positions available to the parents. The negotiations between parents and professionals were described as strained in the parents' narration. The parents described experiences of having been set aside in decision-making processes and told that getting information about the support system was difficult. The interviewees also talked about experiences of having been evaluated as parents. In their narration, the parents also constructed resistance in relation to the definitions and positions offered to them by the professionals. On the basis of my analysis, I suggest that it is hard for the parent to achieve the position of a knowing subject in the power/knowledge relations between the parents and the professionals. The professional knowledge produced within medical and psychological discourses is considered as predominant at school, whereas the parents' knowledge is understood as informal and inferior. I suggest that schools should critically examine their practices of labeling children as "having special needs" and locating challenges with school attendance primarily within the individual. In addition, the asymmetric nature of the power relations between professionals and parents should be recognized. In my view, this would contribute towards a home-school cooperation in which parents feel that they are heard better.Kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä on muodostunut koulutuspoliittinen itsestäänselvyys, ja erityisen tärkeäksi se käsitetään silloin, kun lapsen koulukäyntiin liittyy haasteita. Tästä huolimatta yhteistyön laatua ei ole liiemmin kriittisesti tutkittu, ja varsinkin vanhempien näkökulma on ollut tutkimuksessa heikosti edustettuna. Tässä tutkielmassa tarkastelen, minkälaisena lapsen koulunkäyntiin liittyvät neuvottelut näyttäytyvät vanhemman näkökulmasta silloin, kun neuvotellaan erityisopetuspäätöksen tekemisestä. Tutkimukseni paikantuu sosiaalisen vammaistutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen kentille. Haastattelin kahdeksaa erityisoppilaaksi nimetyn lapsen vanhempaa. Analysoin aineistoa diskursiivista lukutapaa hyödyntäen. Kysyin, miten vanhemmat jäsentävät haastattelupuheessaan paikkaansa kodin ja asiantuntijoiden välisissä neuvotteluissa, sekä sitä, minkälaisena erityisopetus ja erityisyys näyttäytyvät vanhemman positioista käsin. Tarkastelin, millaisten diskurssien rajaamina ja mahdollistamina vanhemmat kertoivat neuvotteluista asiantuntijoiden kanssa. Neuvottelut erityisoppilaiksi nimettyjen lasten vanhempien ja asiantuntijatahojen välillä näyttäytyivät vanhempien kerronnassa jännitteisinä. Vanhemmat kertoivat sivuutetuksi tulemisen kokemuksista päätöksenteossa ja kuvasivat tiedon saamisen eri tukimuodoista sekä toteutuneesta tuesta vaikeaksi. Tämän lisäksi osa haastateltavista kertoi tulleensa arvioiduksi vanhempana asiantuntijoiden taholta. Vanhemmat rakensivat haastattelupuheessaan myös vastarintaa suhteessa heille tarjottuihin määrityksiin ja positioihin. Analyysini perusteella esitän, että eri asiantuntijoiden ja vanhempien välisissä tieto/valtasuhteissa tietävän subjektin positio on vanhemmalle vaikeasti saavutettavissa. Lääketieteelliseen ja psykologiseen diskurssiin nojaava asiantuntijatieto asettuu koulun käytännöissä hierarkisesti korkeammalle suhteessa vanhemman informaaliksi miellettyyn tietoon. Ehdotan, että koulun olisi tärkeä tarkastella kriittisesti erityiseksi nimeämisen käytäntöjä, jotka paikantavat lapsen kohtaamat haasteet ensisijaisesti yksilöön. Lisäksi koulujen olisi tunnistettava epäsymmetrinen valtasuhde asiantuntijoiden ja vanhempien välillä. Katson, että tämä edesauttaisi kodin ja koulun välisen yhteistyön rakentumista sellaiseksi, missä vanhemmat kokevat tulevansa kuulluiksi.
Subject: erityisopetus
erityisyys
neuvottelu
vanhemmuus
vanhemman positio
diskursiivinen luenta
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
J.M.Snellman_pro_gradu_2017.pdf 733.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record