Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki osana suomalaista hyvinvointipolitiikkaa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074745
Title: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki osana suomalaista hyvinvointipolitiikkaa
Author: Elovaara, Tuomas
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074745
http://hdl.handle.net/10138/191221
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. Education has a major role to play as a factor in increasing and sustaining the well-being of society. Within the decades there has been a wide range of student welfare services designed to promote equal education. The history of student welfare is part of the history of the Finnish welfare state, and regardless of the age, student welfare services have been geared to meeting the social challenges that characterize the era. Student welfare services can be seen as a welfare policy targeting children and young people. The new student welfare law came into effect in 2014. In the absence of previous research into this law, it was appropriate to study how the law and the discourse that supports it integrates student welfare into the whole of the Finnish welfare policy. Methods. The research material was the government's proposal for parliament as a student welfare law and some related laws (HE 67/2013). No new material was collected for the study. The analysis has applied the three-phase critical discourse analysis initially proposed by Fairclough, first examining the themes and rhetoric of the government's proposal. In the third stage of the analysis the results of the previous steps were analyzed in the contexts related to the production of the government's proposal. Based on the results of these three phases, conclusions have been drawn as to why the government's proposal was formed as it was. Results and Conclusions. The themes of the government's proposal focused on the organization of student welfare strategies and regulations on organizing responsibility. Much attention was also given to themes of well-being and equality. The economic aspects were not as much quantified, but the economic argumentation was strong. The rhetoric of the proposal was mainly factualizing and no options were given in the proposal. There was also a lot of commonly-accepted value themes in the proposal. In the social context, there was concerns about the diversity of the problems of children and young people and the burden on national economy. The purpose of student welfare is to ensure that as many students as possible become part of working life. According to the study, student welfare seems to be an integral part of a welfare policy in which pupils' well-being and education have been made a tool to increase the economic well-being of society.Tavoitteet. Koulutuksella on suuri merkitys yhteiskunnan hyvinvointia lisäävänä ja ylläpitävänä tekijänä, ja tasapuolisten kouluttautumismahdollisuuksien edistämiseksi on vuosikymmenten kuluessa kehitetty erilaisia oppilashuoltopalveluja. Oppilashuollon historia on osa suomalaisen hyvinvointivaltion historiaa, ja oppilashuollolla on aikakaudesta riippumatta pyritty vastaamaan ajalle ominaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Oppilashuolto voidaankin nähdä lapsiin ja nuoriin kohdistettavana hyvinvointipolitiikkana. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan vuonna 2014. Aiemman kyseiseen lakiin kohdistuvan tutkimuksen puuttuessa oli aiheellista tutkia, miten se ja sen syntyä puoltava diskurssi yhdistävät oppilashuollon osaksi suomalaisen hyvinvointipolitiikan kokonaisuutta. Menetelmät. Tutkimusaineistona oli Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 67/2013). Tutkimusta varten ei kerätty uutta aineistoa. Analyysissa on sovellettu Fairclough'n alun perin esittämää kolmivaiheista kriittisen diskurssianalyysin mallia tarkastelemalla ensin hallituksen esityksen tematiikkaa ja retorista luonnetta. Analyysin kolmannessa vaiheessa on analysoitu edellisten vaiheiden tuloksia hallituksen esityksen syntyyn liittyvissä konteksteissa. Näiden kolmen vaiheen tulosten perusteella on tehty päätelmät siitä, miksi tutkimuksen kohteena ollut hallituksen esitys on muodostunut sellaiseksi kuin on. Tulokset ja johtopäätökset. Hallituksen esityksen tematiikassa painottuivat oppilashuollon järjestämisen strategiat ja määräykset järjestämisvastuusta. Paljon huomiota saivat myös hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden teemat. Taloudelliset seikat eivät olleet määrällisesti yhtä paljon esillä, mutta niillä argumentointi oli vahvaa. Esityksen retoriikka oli pääosin faktuaalistavaa ja vaihtoehdotonta. Esityksessä oli myös paljon yleisesti kannatettavilla arvoteemoilla väritettyä hyvepuhetta. Yhteiskunnallisessa kontekstissa aineistossa tuotiin esiin huolta lasten ja nuorten ongelmien monimuotoistumisesta ja sen aiheuttamasta taakasta julkiselle taloudelle. Oppilashuollon tehtävänä onkin varmistaa mahdollisimman monen koululaisen tai opiskelijan myöhempi sijoittuminen työelämään. Tutkimuksen perusteella oppilashuolto näyttää olevan erottamaton osa hyvinvointipolitiikkaa, jossa oppilaiden hyvinvoinnista ja kouluttautumisesta on tehty väline yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Subject: oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
kriittinen diskurssianalyysi
Subject (yso): oppilashuolto
hyvinvointipolitiikka
diskurssianalyysi
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tuomas_Elovaara_pg_2017.pdf 1.187Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record