Syntymäkuukauden yhteys koulumenestykseen, oppimaan oppimiseen ja akateemiseen minäkäsitykseen

Abstract

The purpose of this study was to find out if there is a relative age effect on school success and learning to learn skills in the Finnish school system. In addition, this study aims to find out if the possible differences in school success and learning to learn skills lead to differences in the academic self-concept and differences in the teachers and the parents' beliefs about child's possibility to succeed at school.

The data of this study is a part of learning to learn data collected by the Centre of Educational Assessment (the University of Helsinki). The participants of the study were children and their teachers and parents in one school grade in all elementary schools in the city of Vantaa, including Finnish and international schools. This longitudinal data has been collected in the years 2010, 2013 and 2016, when the pupils were first-, third- and sixth-graders. The pupils (N=2569) part consisted of learning to learn assignments in the all grade. They answered beliefs and attitude questions in the third and the sixth grade additionally. The part of the teachers and parents consisted of the background questions and propositions of the children's learning and social skills. The data was analyzed with SPSS Statistic 24 program. Used analysis methods were Spearman correlation coefficient, Chi square and cross tabulation, Kruskal-Wallis test and Linear regression analysis.

According to this study date of birth affects both school success and learning to learn skills in first, third and sixth school grade. The differences are the biggest at the beginning of school and decrease during the years. The relative oldest pupils also have a little bit higher attainment in mathematics and Finnish language and they were more able in part of learning to learn task than the youngest peers in the sixth grade. The relative youngest pupils have more special education needs than their older peers. Although relative age had an effect to educational attainment and learning to learn skills, it does not affect academic self-concept.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko oppilaan suhteellisella iällä vaikutusta koulumenestykseen ja oppimaan oppimisen taitoihin Suomen peruskoulukontekstissa. Lisäksi selvitetään vaikuttaako suhteellinen ikä mahdollisten koulumenestyserojen myötä myös oppilaiden akateemiseen minäkäsitykseen sekä opettajien ja vanhempien käsityksiin lapsen menestymismahdollisuuksista koulussa.

Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa Koulutuksen arviointikeskuksen keräämää oppimaan oppimisen aineistoa. Se on kerätty kokonaisotantana yhdeltä ikäluokalta sekä heidän opettajiltaan ja vanhemmiltaan kaikista Vantaan peruskouluista vuosina 2010, 2013 ja 2016. Oppilaat olivat tuolloin ensimmäisellä, kolmannella ja kuudennella luokalla. Oppilaiden (N=2569) osio koostui oppimaan oppimisen tehtävistä sekä oppimiseen liittyvistä uskomus- ja asennekysymyksistä. Opettajat ja vanhemmat vastasivat väittämiin lasten työskentelytaidoista, sosiaalisista valmiuksista ja oivaltavuudesta. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 24 ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin järjestyskorrelaatiota, ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä, Kruskal-Wallis-testiä ja lineaarista regressioanalyysiä.

Syntymäajankohdalla oli vaikutusta koulumenestykseen ja oppimaan oppimisen taitoihin kaikilla luokilla. Erot olivat suurimmat koulun alkaessa ja pienenivät kouluvuosien karttuessa. Syntymäajankohdan tuottamat erot koulumenestyksessä ja oppimaan oppimisessa olivat voimakkaampia pojilla kuin tytöillä. Suhteellisen iän ilmiö näkyi myös oppimissuunnitelmien ja tehostetun tuen määrissä. Sen sijaan erityisen tuen päätöksiin, syntymäajankohdalla ei ollut vaikutusta. Vaikka suhteellisen iän ilmiö näkyi tutkimuksessa osaamiseroina, sillä ei ollut merkitystä oppilaiden akateemiseen minäkäsitykseen millään luokkatasolla. Luottamus lasten menestymiseen koulussa oli vahvaa sekä vanhempien, että opettajien keskuudessa. Opettajien uskomuksilla oli yhteyttä oppilaiden syntymäajankohtaan kaikilla tarkastelluilla luokka-tasoilla. Vanhempien uskomukset erosivat syntymäajankohdan perusteella tilastollisesti ainoastaan kolmannella luokalla.