Kaksikielisten päiväkoti-ikäisten lasten kielellisten taitojen dynaaminen arviointi : pilottitutkimus

Abstract

Objectives. Assessment of language development and differential diagnosis between typical bilingual language development and developmental language disorders in bilingual children is difficult due to lack of appropriate diagnostic tools and norms. Dynamic assessment has been proposed as a complementary method in which learning potential is assessed instead of current language skills. Graduated prompting as dynamic assessment method involves helping children with the tasks by presenting graduated prompts. The aim of the study was to add information about the dynamic assessment of language skills in preschool-age children acquiring Finnish as their second language and its applicability in the differential diagnosis.

Methods. A dynamic assessment method was translated and adapted into Finnish and piloted with eight bilingual children aged between 4 to 6 years whose home language was not Finnish, Swedish or Sami language. Half of the children were typically developing bilinguals and half were bilinguals with diagnosed or suspected developmental language impairment. Children's language skills and learning of receptive and expressive vocabulary as well as sentence production were assessed. Test scores were analyzed quantitatively and compared between groups and matched pairs. The usefulness of the prompts was analyzed qualitatively. In addition, the usability and the suitability of the method for the assessment of bilingual children were examined.

Results and conclusions. The typically developing children scored slightly higher in the dynamic measures of vocabulary. In the static pre- or post measures of vocabulary or in the measures of sentence production no such difference was found. The results of the vocabulary assessment were in line with previous studies stating dynamic assessment having potential as a differential diagnostic tool. Score differences were minor and the sample was small, thus the results cannot be generalized. The assessment method is short enough to be carried out in single assessment session but complicated to use and rate. The used tasks need be improved further. However, new dynamic assessment methods in Finnish can be developed based on the information gathered in the study.

Tavoitteet. Kaksikielisten lasten kielellisten taitojen arvioiminen ja tyypillisen kaksikielisen kehityksen erottaminen kehityksellisistä kielellisistä vaikeuksista on haastavaa soveltuvien arviointimenetelmien ja normien puuttuessa. Perinteisten arviointimenetelmien rinnalle on esitetty dynaamista arviointia, jossa lapsen hallitsemien taitojen sijaan arvioidaan hänen oppimisvalmiuksiaan. Asteittaiseen johdatteluun perustuvan dynaamisen arvioinnin aikana lasta autetaan tehtävän suorittamisessa ennalta määriteltyjen vihjeiden avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa suomen kieltä toisena kielenä omaksuvien lasten kielellisten taitojen dynaamisesta arvioinnista erotusdiagnostiikan välineenä.

Menetelmät. Tutkimuksessa muokattiin suomen kielelle ja pilotoitiin dynaaminen arviointimenetelmä kaksikielisten lasten kielellisten taitojen arviointiin. Pilottitutkimukseen osallistui kahdeksan 4–6-vuotiasta, kaksikielistä lasta, joiden kotikieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Puolet lapsista oli kielellisesti tyypillisesti kehittyneitä ja puolet lapsia, joilla epäiltiin tai oli todettu kehityksellisiä kielellisiä vaikeuksia. Menetelmällä arvioitiin lasten suoriutumista ja oppimisvalmiuksia ymmärtävää ja tuottavaa sanastoa sekä lauseiden tuottoa mittaavissa tehtävissä. Lasten testipistemääriä tarkasteltiin ryhmä- ja paritasolla määrällisesti ja lisäksi vihjeiden vaikutusta heidän tuottamiinsa lauseisiin tarkasteltiin laadullisesti. Lisäksi tarkasteltiin menetelmän käytettävyyttä ja soveltuvuutta kyseisten lasten arviointiin.

Tulokset ja johtopäätökset. Tyypillisesti kehittyneet lapset suoriutuivat sanaston arvioinnin dynaamisessa osuudessa hieman paremmin kuin lapset, joilla epäiltiin tai oli todettu kielellisiä vaikeuksia. Vastaavaa eroa ei havaittu staattisessa alku- eikä loppuarvioinnissa eikä lauseiden tuoton arvioinnissa. Sanaston arvioinnin tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia dynaamisen arvioinnin mahdollisesta soveltuvuudesta erotusdiagnostiikkaan. Lasten pistemääräerot olivat kuitenkin pieniä, eivätkä tulokset ole yleistettävissä pienen otoskoon takia. Arviointimenetelmä sopii pituudeltaan yhden arviointikerran aikana toteutettavaksi, mutta on monimutkainen käyttää ja pisteyttää. Tehtäviä täytyykin edelleen kehittää. Tulokset luovat kuitenkin pohjaa uusien suomenkielisten dynaamisten arviointimenetelmien kehittämiselle.