Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja post-conflict justice

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705244194
Title: Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja post-conflict justice
Author: Alaranta, Jussi
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705244194
http://hdl.handle.net/10138/191405
Thesis level: master's thesis
Discipline: Oikeushistoria
Legal history
Rättshistoria
Abstract: Tämän Pro Gradun tarkoituksena on tarkastella Suomessa vuosina 1945-1946 käytyä sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä nk. post-conflict justice -käsitteen valossa. Taustoitan sitä, millaisia merkityksiä sotasyyllisyysoikeudenkäynti sai erilaisissa post-conflict justicen elementeissä. Pyrin sovittamaan Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä post-conflict justicen eri ulottuvuuksiin ja pohtimaan, millä tasoilla käsitettä voi edes käyttää sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. Jatkosota ja sitä seurannut sotasyyllisyysoikeudenkäynti on merkittävä osa suomalaisen kansakunnan synty- ja kehityshistoriaa. Historioitsijat ja kirjailijat ovat käsitelleet kyseistä tapahtumaa mittavissa määrin, mutta usein tapahtumat on valjastettu nationalismin tai muiden poliittisten pyrkimysten tarpeisiin. Sotasyyllisistämme on tehty sankareita, eikä oikeudenkäyntiä ja siihen liittyvää politiikkaa ole pyrittykään käsittelemään post-conflict justice -käsitteeseen läheisesti kuuluvan kansakuntaa eheyttävän tavoitteen valossa. Käsiteanalyysissä näistä käsitteistä ”transitional justice” ja ”post-conflict justice” tulen siihen tulokseen, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti on mahdollista sovittaa käsitteiden teoreettiseen viitekehykseen, ja näin liittää osaksi mittavaa kansainvälisen tieteellisen keskustelun kontekstia. Ongelmallista näiden yhteensovittamisessa on erityisesti siirtymäajan elementti, joka post-conflict justice -käsitteeseen oleellisesti kuuluu. Suomen jatkosodan jälkeisessä tilanteessa ei ollut tarvetta vakaville demokratisoimisuudistuksille. Sen sijaan Suomessa oli erilainen vakava yhteiskunnallinen selvitystila, jollaisen käsittelyyn post-conflict justice -käsitteen mukaisessa keskustelussa olevat tavoitteet ja vaikutukset olisivat olleet tarpeen.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record