Kuntatason tekijät lastensuojelussa

Abstract

Lastensuojelun asiakkuudet ja sijoitukset kodin ulkopuolelle nähdään usein kiinnitettyinä lapsen ja vanhempien ongelmalliseen toimintaan. Asiakasperheiden moninaisten olosuhteiden taustalla vaikuttavat myös kuntien erilaiset käytännöt, toimintakulttuurit ja palveluvalikoimat. Lastensuojelun tutkimuskentällä on ollut marginaalisessa asemassa holistiseen näkökulmaan tähtäävä ote, jossa lastensuojelun ja sosiaalityön toimintaympäristö nähdään osana suurempaa yhteiskunnallista kontekstia, johon vaikuttavat poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset muutos-tuulet.

Tutkielmassa syvennytään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimushankkeessa mukana olleiden kahdeksan kunnan lastensuojelujärjestelmään kuntatason taustatekijöitä tarkastellen. Lastensuojelun toimintaympäristö ja siihen kytkeytyvät kuntatason tekijät käsitetään moni-ulotteisena koneistona, jota tarkastellaan kunnan poliittisen ja strategisen ohjauksen, johtamisen, talouden ja toiminnan resursoinnin, vallitsevan toimintakulttuurin sekä työn tukirakenteiden näkökulmasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys kiinnittyy lastensuojelun tutkimukseen sekä systeemiseen ajatteluun ja ekologisen systeemiteorian viitekehykseen, joista luodaan tutkimusprosessia johdattava tarkastelukehikko.

Tutkielmassa hyödynnetään aineistotriangulaatiota, jossa yhdistetään tutkimusaineistona toi-mivien lastensuojelun johtotason teemahaastattelujen (n=8), fokusryhmäkeskustelujen (n=4) sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suunnatun kyselylomakkeen kuntatasoon liittyviä vastauksia. Metodologisesti tutkimuksessa nojataan laadulliseen tutkimusperinteeseen. Aineiston analyysissä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston kautta etsitään vastauksia siihen, mikä rooli ja minkälaisia yhteyksiä kuntatason tekijöillä on lastensuojelun toteuttamiseen kunnissa ja miten näitä yhteyksiä voidaan tarkastella systeemisestä näkökulmasta.

Tutkimustulosten mukaan kuntatason tekijät kytkeytyvät moniulotteisesti lastensuojelun toteuttamiseen tutkimuskunnissa. Erityisesti työntekijöiden vaihtuvuus, talouden luomat reuna-ehdot, ostopalvelu- ja kilpailutuskäytännöt sekä henkilöstön riittämätön resursointi haastavat lastensuojelutyön toteuttamista tutkimuskunnissa. Analyysin perusteella yhteenvetoluvussa muodostetaan systeeminen malli kuvaamaan kompleksista kuntatekijöiden kenttää lastensuojelun toimintaympäristön eri tasoilla. Systeemisen mallin kautta kuvataan, miten poliittisen ja strategisen ohjauksen ja johtamisen, talouden ja toiminnan resursoinnin sekä toimintakulttuurin ulottuvuudet ovat yhteydessä lastensuojelutyön toteuttamiseen tutkimuskunnissa.