Anticholinergic medicine burden and older patients

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Pharmacy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Farmaceutiska fakulteten sv
dc.contributor.author Kumpula, Eeva-Katri
dc.date.issued 2009
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201801151361
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/192024
dc.description.abstract Anticholinergic medicines are commonly used to treat e.g. incontinence. These medicines have side effects, which may cause and also exacerbate e.g. dryness of the mouth, increased heart rate, and even cognitive impairment. Older people may be more at risk for these side effects as they may be experiencing similar symptoms as a natural effect of aging, and because they may be using several medicines causing these effects. Older people often have a high medicine burden and also a high disease burden. Measuring anticholinergic effects to change medicine regimens and to reduce the symptoms is difficult as there is no golden standard method. This thesis investigated the published methods available for estimating anticholinergic burden in the literature review part, and used one anticholinergic scoring system, the Anticholinergic Risk Scale, in a cross-sectional study to test the effects of anticholinergics on mortality in 1004 older institutionalised patients from Helsinki area public hospitals. Cross-tabulations and Kruskal-Wallis or Chi square methods were used to detect differences between variables such as nutritional status or certain diagnoses when the patients were stratified according to their anticholinergic use. Cox Proportional Hazard regression, the logrank test and Kaplan-Meier curve were used to investigate the effects of anticholinergics on 5-year all-cause mortality. An in vitro serum assay and seven anticholinergic scoring systems were identified in the literature search. Also, 17 anticholinergic lists were identified, which covered 278 medicines, of which 21 appeared on at least eight of the lists. In the empirical study, the women's (n = 745) mean (± SD) age was 83.35 (± 9.99) years, and they were older than the men (n = 241, mean age ± SD 75.11 ± 11.48, p < 0.001). The 1004 patients (response rate 70 %) were using a mean (± SD) number of 7.1 ± 3.4 regular medicines (range 0-20). 455 patients used no anticholinergics, 363 had some anticholinergic burden (score 1 or 2), and 186 had a high burden, with anticholinergic scores of 3 or more. The mean ARS score (± SD) was 1.2 ± 1.5 (range 0-10). When three anticholinergic lists were compared, all three lists identified only 280/791 of patients who were anticholinergic users according to at least one list. No association was found between anticholinergic medicine use and mortality. There are several methods available for measuring anticholinergic burden, but there is a need for a consensus method. This was highlighted by the lack of agreement on medicines on different lists and when three anticholinergic lists tested identified different patients when compared to each other. Anticholinergic use was common in this frail, older patient sample, but no effect on mortality was shown in this study setting. The cross-sectional nature of the data limits the reliability of the study, and any conclusions beyond older patients in Helsinki area must be done very cautiously. Future research should define anticholinergics better and investigate their possible effect on mortality in a prospective, randomised, and controlled setting. en
dc.description.abstract Antikolinergisiä lääkkeitä käytetään yleisesti mm. inkontinenssin hoitoon. Näillä lääkkeillä on sivuvaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa tai pahentaa esim. suun kuivumista, sydämentykytystä tai jopa kognitiivisia kykyjä. Vanhukset saattavat kärsiä näistä oireista osana luonnollista vanhenemista, ja heillä saattaa olla käytössään useita antikolinergisia lääkkeitä. Tästä johtuen heillä saattaa olla suurempi riski kärsiä näistä sivuvaikutuksista. Vanhuksilla on usein suuri lääke- ja sairaustaakka. Antikolinergisten vaikutusten mittaaminen lääkehoitojen muuttamiseksi ja oireiden vähentämiseksi on vaikeaa, koska saatavilla ei ole referenssimenetelmää. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kirjallisuusosiossa antikolinergisten lääkkeiden taakan mittaamiseen käytettäviä menetelmiä. Erästä tällaista menetelmää, Anticholinergic Risk Scalea (ARS) käytettiin läpileikkaustutkimuksessa arvioitaessa antikolinergien käytön vaikutusta kuolleisuuteen potilasaineistolla, jossa mukana oli 1004 laitoshoidossa olevaa vanhusta Helsingin alueen julkisista sairaaloista. Ristiintaulukoinnin ja Kruskal-Wallisin sekä Khin neliö -testien avulla tutkittiin eri antikolinergisen taakan omaavien ihmisten eroja mm.ravitsemustilassa ja tietyissä diagnooseissa. Coxin suhteellisen riskin regressio-menetelmällä, logrank-testillä ja Kaplan-Meier-kuvaajalla tutkittiin antikolinergien vaikutusta kuolleisuuteen viiden vuoden tarkasteluvälillä. Kirjallisuushaussa löytyi in vitro seerumimääritys sekä 7 antikolinergien pisteytysmenetelmää. Lisäksi löydettiin 17 antikolinergilistaa, joilla oli yhteensä 278 lääkeainetta, joista 21 löytyi vähintään kahdeksalta listalta.Kokeellisessa tutkimuksessa naisten (n = 745) keski-ikä oli 83.35 (± 9.99, SD) vuotta, he olivat vanhempia kuin miehet (n = 241, keski-ikä 75.11 ± 11.48 vuotta, p < 0.001). Tutkimuksen 1004 osallistujaa (vastaus-% 70) käytti 7.1 ± 3.4 lääkettä säännöllisesti (vaihteluväli 0-20). 455 potilasta ei käyttänyt lainkaan antikolinergeja, 363 käytti jonkin verran (pisteysaldo 1 tai 2), ja 186 käytti paljon (pistesaldo 3 tai yli). Keskimääräinen ARS-pistemäärä oli 1.2 ± 1.5 (vaihteluväli 0-10). Verrattaessa kolmea antikolinergilistaa toisiinsa, vain 280/791 potilasta tunnistettiin antikolinergien käyttäjäksi yhtä aikaa kolmen listan avulla. Antikollinergien käytöllä ei ollut tässä tutkimuksessa yhteyttä kuolleisuuteen. Useasta antikolinergikuormitusta mittaavasta menetelmästä huolimatta tarvitaan konsensus-menetelmä. Tätä korosti tutkimuksessa havaittu vaihtelu siinä, mitkä lääkkeet olivat antikolinergisilla listoilla, ja miten eri listat tunnistivat eri potilaita antikolinergien käyttäjiksi. Tämä heikkokuntoinen vanhusväestö käytti yleisesti antikolinergeja, mutta yhteyttä kuolleisuuteen ei löydetty tässä koeasetelmassa. Tutkimuksen läpileikkausrakenne rajoittaa sen luotettavuutta, eikä tuloksia voida varauksetta yleistää muihin potilasryhmiin. Tulevissa tutkimuksissa tulisi keskittyä määrittelemään antikolinergit paremmin, ja tutkia niiden mahdollista vaikutusta kuolleisuuteen prospektiivisissa, satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa. fi
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject anticholinergic en
dc.subject measuring en
dc.subject older people en
dc.subject mortality en
dc.subject adverse effects en
dc.subject antikolinergit fi
dc.subject mittaaminen fi
dc.subject vanhukset fi
dc.subject kuolleisuus fi
dc.subject haittavaikutukset fi
dc.title Anticholinergic medicine burden and older patients en
dc.type.ontasot pro gradu -avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Socialfarmaci sv
dc.subject.discipline Social Pharmacy en
dc.subject.discipline Sosiaalifarmasia fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201801151361

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
pro_gradu_Kumpula_Eeva-Katri_2009.pdf 1.009Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record