Speech Rhythm in an Interlanguage Perspective : Finnish Adolescents Speaking English

Abstract

Speech rhythm is an essential part of speech processing. It is the outcome of the workings of a combination of linguistic and non-linguistic parameters, many of which also have other functions in speech. This study focusses on the acoustic and auditive realization of two linguistic parameters of rhythm: (1) sentence stress, and (2) speech rate and pausing. The aim was to find out how well Finnish comprehensive school pupils realize these two parameters in English and how native speakers of English react to Finnish pupils English rhythm. The material was elicited by means of a story-telling task and questionnaires. Three female and three male pupils representing different levels of oral skills in English were selected as the experimental group. The control group consisted of two female and two male native speakers of English. The stories were analysed acoustically and auditorily with respect to interstress intervals, weak forms, fundamental frequency, pausing, and speech as well as articulation rate. In addition, 52 native speakers of English were asked to rate the intelligibility of the Finnish pupils English with respect to speech rhythm and give their attitudes on what the pupils sounded like.

Results showed that Finnish pupils can produce isochronous interstress intervals in English, but that too large a proportion of these intervals contain pauses. A closer analysis of the pauses revealed that Finnish pupils pause too frequently and in inappropriate places when they speak English. Frequent pausing was also found to cause slow speech rates. The findings of the fundamental frequency (F0) measurements indicate that Finnish pupils tend to make a slightly narrower F0 difference between stressed and unstressed syllables than the native speakers of English. Furthermore, Finnish pupils appear to know how to reduce the duration and quality of unstressed sounds, but they fail to do it frequently enough. Native listeners gave lower intelligibility and attitude scores to pupils with more anomalous speech rhythm. Finnish pupils rhythm anomalies seemed to derive from various learning- or learner-related factors rather than from the differences between English and Finnish.

This study demonstrates that pausing may be a more important component of English speech rhythm than sentence stress as far as Finnish adolescents are concerned and that interlanguage development is affected by various factors and characterised by jumps or periods of stasis. Other theoretical, methodological and pedagogical implications of the results are also discussed.

Suomalaisissa peruskouluissa vieraiden kielten opetuksen yhtenä tavoitteena on ymmärrettävä ääntäminen. Ymmärrettävyydellä ei tässä tarkoiteta vain kykyä tuottaa opittavan kielen äänteitä ja äänneryhmiä oikein, vaan myös ko. kielen prosodisten piirteiden eli painotuksen, intonaation ja rytmin hyvää hallintaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että virheellinen lausepaino, intonaatio tai puherytmi haittaa viestin ymmärtämistä enemmän kuin väärin tuotettu äänne tai sanapaino. Kuulija ennakoi rytmin ja intonaation avulla puhujan viestin kulkua. Virheellinen rytmi ja intonaatio rikkovat puheen koheesiota estäen kuulijaa ennakoimasta tulevaa, mikä vaikeuttaa viestin tulkitsemista.

Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin suomalaisten peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten puherytmiä lausepainotuksen, tauotuksen ja puhenopeuden näkökulmasta. Koehenkilöiksi valittiin kuusi englanninkielen puhetaidoltaan mahdollisimman eritasoista oppilasta ja kontrolliryhmäksi neljä englantia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Molempia ryhmiä pyydettiin kertomaan tarina kuvasarjan avulla. Tarinat analysoitiin akustisesti ja auditiivisesti. Tutkittavia parametreja olivat mm. puhetahtien kesto, painottomien vokaalien laatu, perussävelen korkeus tavuittain sekä puhenopeus ja taukojen kesto. Lisäksi 52:ta äidinkielenään englantia puhuvaa aikuista ja nuorta pyydettiin arvioimaan koehenkilöiden puheen ymmärrettävyyttä puherytmin kannalta ja omia reaktioitaan koehenkilöiden puheeseen.

Tulokset osoittivat, että suomalaisten peruskoululaisten vaikeudet englannin kielen puherytmissä eivät niinkään ole seurausta liian pitkistä puhetahdeista kuin siitä, että taukoja pidetään liian paljon ja väärässä paikassa ja siitä, että painottomia vokaaleja ei redusoida tarpeeksi usein. Lisäksi suomalaisten oppilaiden painollisten ja painottomien tavujen sävelkorkeuserot ovat hieman pienempiä kuin natiivipuhujilla. Natiivikuulijoilta saivat huonompia arvioita sellaiset oppijat, joilla oli muita enemmän ongelmia puherytmin kanssa. Kun virheitä ja oppilaiden taustoja tarkasteltiin lähemmin, voitiin todeta, että oppilaiden vaikeuksia selittävät monenlaiset oppijaan, oppimiseen ja opetukseen liittyvät tekijät.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että taukojen määrä ja paikka ovat hyvin tärkeä osa puherytmiä. Tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että porrasaskelmat soveltuvat paremmin oppilaiden oppimisen edistymisen kuvaamiseen kuin pelkkä lineaarinen suora, sillä askelmat vastaavat oppimisessa tapahtuvia harppauksia ja pysähdyksiä. Kieltenopetuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota puheen prosodisiin tekijöihin ja opettajille tulisi tarjota kursseja, joissa he voivat päivittää tietämystään prosodiikasta ja kieltenoppimisen teorioista.