Eriarvoisuus ja hyvinvointi : tuloerohypoteesin testaaminen Suomen kunnissa 1995–2014

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706195007
Title: Eriarvoisuus ja hyvinvointi : tuloerohypoteesin testaaminen Suomen kunnissa 1995–2014
Author: Mäki, Miika
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706195007
http://hdl.handle.net/10138/193528
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiologia
Sociology
Sociologi
Abstract: Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko tuloerojen muutoksella yhteyttä hyvinvointiin Suomessa vuosina 1995–2014. Hyvinvointia mitataan Kelan kuolleisuus-, lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindekseillä, menetetyillä elinvuosilla, omaisuus-, väkivalta- ja seksuaalirikoksilla, yksinhuoltajien osuudella lapsiperheistä sekä avioerojen ja raskaudenkeskeytysten lukumäärällä. Suomessa tuloeroja mittaava Gini-indeksi nousi vuoden 1987 jälkeen 20 vuodessa 41 prosenttia 0,20:sta 0,29:ään vuonna 2007. Finanssikriisin jälkeen tuloerot laskivat hieman, ja vuonna 2014 indeksi sai arvon 0,26. Niin sanotun tuloerohypoteesin mukaan tuloerot aiheuttavat mitä erinäisimpiä sosiaali- ja terveysongelmia. Kriitikot sanovat tuloksien johtuvan otoskoosta, otoksen manipuloinnista, subjektiivisesti valituista vasteista tai yhteyden selittyvän maille ominaisilla piirteillä. Poikkileikkaustutkimukset tukevat pääosin tuloerohypoteesia, mutta pitkittäistutkimukset eivät yleensä päädy samansuuntaisiin tuloksiin. Tämä johtuu siitä, että paneeliaineistolla tuloerojen vaikutusta voidaan tutkia suoremmin ilman, että entiteeteille ominaiset piirteet sekoittavat tuloksia. Aineistona käytetään Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetin sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Vasteesta riippuen 26–302 kuntaa tutkitaan 19–20 vuoden ajan. Menetelmänä käytetään lineaarisen regression kiinteiden vaikutusten mallia eli tutkimus tarkastelee tuloerojen muutosten vaikutusta hyvinvointiin kuntien sisällä, ei niiden välillä. Gini-kerroin ei ole yhdessäkään yhtaikaisessa mallissa tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä vasteisiin. Ainoastaan väkivaltarikosten yhteydessä viiden vuoden viiveellä ja seksuaalirikosten yhteydessä kahden vuoden viiveellä gini-indeksin ja vasteiden välillä on merkitseviä yhteyksiä. Kunnan keskimääräiset tulot ja erityisesti kunnan yleinen pienituloisuusaste korreloivat useammassa tapauksessa vasteiden kanssa. Esimerkiksi työkyvyttömyyden ja omaisuusrikosten osalta yhteys havaitaan nollan, kahden, viiden sekä jopa 10 vuoden viiveellä paitsi keskimääräisten tulojen ja omaisuusrikosten välillä. Kaikki keskimääräisten rahatulojen yhteydet häviävät vakioinnin jälkeen. Sama tapahtuu köyhyysasteen malleissa, paitsi omaisuusrikoksissa kahden vuoden viiveellä ja seksuaalirikoksissa ilman viivettä. Tuloerohypoteesille ei saada tukea, sillä gini-kerroin on harvoin ja epäjohdonmukaisesti yhteydessä vasteisiin. Pienet selitysasteet, poikkileikkaava korrelaatio ja yhteyksien häviäminen kontrollitekijöiden kanssa sallivat korkeintaan varovaisten johtopäätösten tekemisen köyhyysasteen ja keskimääräisten tulojen vaikutuksesta hyvinvointiin. Tarvitaan lisätutkimusta, jotta taloudellisen eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin suhdetta voidaan ymmärtää paremmin.
Subject: eriarvoisuus
tuloerot
hyvinvointi
gini-indeksi
tuloerohypoteesi
suhteellinen köyhyys
kotitalouden keskimääräiset rahatulot
paneelidata-analyysi
pitkittäistutkimus
terveys
sairastavuus
kuolleisuus
työkyvyttömyys
lääkekorvaukset
menetetyt elinvuodet
henkirikokset
väkivaltarikokset
omaisuusrikokset
perheiden koheesio
avioerot
yksinhuoltajuus
raskaudenkeskeytykset


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record