Vanhemman masennuksen rakentuminen lastensuojelukysymykseksi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194984
Title: Vanhemman masennuksen rakentuminen lastensuojelukysymykseksi
Author: Hannola, Terja
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194984
http://hdl.handle.net/10138/193547
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiaalityö
Social Work
Socialt arbete
Abstract: Tutkimuksessa tarkastelen vanhemman masennusta lastensuojelukontekstissa. Lastensuojelutyön arjessa vanhemman masennukseen liittyvien kysymysten parissa työskennellään jatkuvasti. Tästä huolimatta lapseen kohdistuvien seurausmekanismien määrittely näyttää jääneen epätarkaksi. Tavoitteenani on selvittää, miten vanhemman masennus rakentuu lastensuojelukysymykseksi lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvedoissa. Tutkimuksessani kysyn, mitä tietoa asiakirjoissa esitetään, ja minkälaista argumentaatiota yhteenvedoista löytyy perustelemaan lastensuojelun tarvetta. Erityisen mielenkiintoisena näen sosiaalityön oman äänen, sosiaalityöntekijän roolista käsin esitetyt näkemykset ja arviot. Tutkimuksen asiakirja-aineisto koostuu Helsingin Sosiaali- ja terveysvirastossa laadituista 20 lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvedosta, jotka ovat johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen ja joissa on selvityksen pääasiallisena syynä ollut vanhemman masennus (diagnosoitu tai diagnosoimaton). Tutkimusmenetelmänä käytän retorisesti painottunutta diskurssianalyysia. Tutkimuksessa paikannan neljä keskeistä diskurssia, jotka ilmentävät vanhemman masennuksen ympärille rakentuneita merkityssysteemejä. Aineistossa psykiatrian diagnoosi- ja hoitoperustainen diskurssi näyttäytyi tyypillisesti argumentoinnin kivijalkana. Vanhemmasta puhuttiin paljon diagnoosin ja psykiatrisen hoidon kautta. Hieman vähäisemmässä määrin vanhemman masennusta tarkasteltiin hyvän vanhemmuuden kysymyksenä, mikä sisälsi erilaisia toimintakyvyn ulottuvuuksia. Kolmannessa diskurssissa korostui lapsen omaispositio, joka puheena tunnustaa lapsen aktiivisena toimijana ja kokemuksellisena subjektina. Neljäs diskurssi perustelee lastensuojeluasiaa lastensuojelun instituutiosta käsin. Aineistossa lastensuojeluasia rakentui tyypillisesti psykiatriavetoisen puheen ja siitä johdetun jokseenkin abstraktin huolen ympärille. Tiedontuotanto keskittyi paljon vanhempaan, ja sosiaalityöntekijöiden näytti olevan vaikea kuvata lapseen kohdistuvia todellisia seurauksia. Arviointi näytti useimmiten nojaavan lapsen fyysisen huolenpidon tarkasteluun emotionaalisten kysymysten jäädessä syrjään. Monesti sosiaalityön päätelmät olivat ylätason huolenilmauksia, jolloin ne jäivät lapsen tilanteesta irrallisiksi kannanotoiksi. Tutkimustuloksissa nousee esiin sosiaalityöntekijän ammatillisen puheen vakiintumattomuus. Usein sosiaalityöntekijät näyttivät referoivan muiden esittämää tietoa samalla kun sosiaalityön ammatillinen analyysi jäi puuttumaan. Keskeisenä kysymyksenä jatkossa näen, miten lastensuojelun arvioinnissa tuotetaan yksittäistä lasta ja perhettä koskevaa arkitietoa, ja miten lastensuojelu onnistuu psykiatriavetoisen argumentoinnin sijaan perustelemaan työtään omalla asiantuntemuksellaan, arjen diagnostiikalla.
Subject: lastensuojelu
arviointi
vanhemmuus
masennus
diskurssianalyysi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record