Alhaisen syntymäpainon ja ADHD:n välinen yhteys

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor.author Kokonmäki, Teemu
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201706195038
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/193612
dc.description.abstract Laajoissa tutkimuksissa on havaittu, miten alhainen syntymäpaino on yhteydessä moniin kroonisena kansantautina tunnettuihin sairauksiin kuten sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin. Mekanismin arvellaan liittyen elimistön ohjelmoimisena tunnettuun tapahtumaan, jossa raskauden kriittisessä vaiheessa tapahtunut ulkoinen ärsyke sotkee elimistön elimen kyvyn säädellä elimistön toimintoja. Tämä näkyy kohonneena sairausriskinä myöhemmällä iällä. Tutkimus keskosia kohtaan on lisääntynyt tasaisesti samaan aikaan, kun heidän henkiinjäämistodennäköisyys on parantunut keskoskaappien teknologisen kehityksen ansiosta. Vastaavasti alhaisen syntymäpainon tiedetään olevan riskitekijä myös ADHD:lle. ADHD:n kehityskulku noudattelee usein ongelmien kasaantuvaa kehitystä siten, että varhaisessa vaiheessa alkanut häiriö vaikuttaa henkilön koulunkäyntimenestykseen ja myöhempiin työuriin. ADHD:llä on voimakas perinnöllinen tausta ja se todetaan useammin pojilla kuin tytöillä. Huolimatta ADHD:n korkeasta periytyvyydestä sosiaalinen ympäristö on tärkeässä osassa siinä, ilmeneekö jokin periytyvä häiriö ja miten voimakkaasti tämä häiriö ilmenee. Tutkimuksessa pyritään kiinnittämään erityinen huomio sukupuolten välisiin eroihin ja sosioekonomisiin tekijöihin alhaisen syntymäpainon ja ADHD:n välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan tarkemmin kompensatorisina tekijöinä äidin koulutustaustaa, perheen tuloja, perhetyyppiä ja maahanmuuttajataustaa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Helsingin yliopiston sosiologian oppiaineen ylläpitämää EKSY014-rekisteriaineistoa. Aineisto sisältää 20 prosentin satunnaisotoksen kaikista Suomen kotitalouksista, joissa asui vuoden 2000 lopussa 0-14-vuotiaita lapsia (n = 415 000). Rekisterin pohjana toimivat Tilastokeskuksen, THL:n, Kelan sekä ETK:n rekisteritiedot,joiden väliset tiedot voidaan yhdistää keskenään. Lapsien syntymäpainotiedot on haettu THL:n ylläpitämästä syntymärekisteristä ja ADHD-oireiden tunnistamiseen käytettiin Kelan tietoja reseptilääkeostoista sekä THL:n hoitoilmoitusrekisterin sisältämiä tietoja. Varsinaiseen tutkimusotokseen kuului yhteensä 168 286 henkilöä. Tutkimuksen pääasiallisena menetelmänä käytettiin elinaikamallinnukseen kuuluvaa Coxin suhteellisten vaarojen menetelmää, jonka avulla eri syntymäpainoluokkien ja ADHD:n välistä suhteellisia vaaroja voitiin vertailla keskenään. Analyysin pohjalta havaittiin, miten lapsen alhainen syntymäpaino oli yhteydessä ADHD:hen siten, että riski kasvoi mitä kevyempiin syntymäpainoluokkiin tarkastelussa siirryttiin. Sukupuolten väliltä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin taustamuuttujien vakioimattomia yhteyksiä. Analyysin avulla kävi ilmi, että äidin alhainen koulutusaste, perheen matala tulotaso ja yksinhuoltajuus kasvattivat kaikki itsessään lapsen ADHD-riskiä. Tytöillä alle kilonpainoisten keskosten vakioimaton yhteys ADHD:n oli 5,27-kertainen ja pojilla 3,5-kertainen. Kun näiden ja useiden muiden sekoittavien tekijöiden vaikutusta tarkasteltiin alhaisen syntymäpainon ja ADHD:n välillä vakioimalla, säilyi alhaisen syntymäpainon kasvattava riski erittäin korkeana. Alle kilon painoisten tyttöjen kohdalla vakiointi nosti hieman yhteyden riskiä (5,36) ja pojilla yhteys hieman laski noin 2,5-kertaiseksi Tutkimuksen pohjalta ei havaittu sellaisia tekijöitä, joilla olisi ADHD:ltä suojaavaa tai altistavaa ulottuvuutta. Kun tupakointia ja alhaista syntymäpainoa tarkasteltiin yhteisinä riskitekijöinä, näyttäisi siltä, että näiden vaikutuksissa on selvästi päällekkäisyyttä ADHD-riskin suhteen. Tutkimuksessa havaittiin, miten tärkeässä osassa raskaudenaikaiset tekijät ja kriittiset kasvuvaiheet ovat myöhemmin ilmenevän terveyden kannalta. Tämän lisäksi tutkimuksessa havaittiin riskien kasaantumiseen liittyviä elämänkaariepidemiologisia prosesseja, joissa ADHD:n diagnoosiriski kasvoi pojilla lähes kolminkertaiseksi ja tytöillä 3,5-kertaiseksi, jos alhaisen syntymäpainon lasten äiti oli tupakoinut raskauden aikana On hyvin mahdollista, että yhteys selittyy osittain raskaudenaikaisella terveyskäyttäytymisellä ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen voi olla yksi mahdollisuus ennaltaehkäistä ADHD:n kehittymistä. Tutkimuksen valossa ADHD:n ennaltaehkäisy olisi hyödyllisintä ajoittaa syntymää tai kouluikää edeltäneeseen aikaan, ennen kuin ADHD:stä johtuvat varsinaiset ongelmat alkavat kasaantua. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject alhainen syntymäpaino fi
dc.subject elämänkaariepidemiologia fi
dc.subject lapset ja nuoret fi
dc.title Alhaisen syntymäpainon ja ADHD:n välinen yhteys fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Sosiologia fi
dc.subject.discipline Sociology en
dc.subject.discipline Sociologi sv
dc.subject.yso ADHD
dc.subject.yso syntymäpaino
dc.subject.yso epidemiologia
dc.subject.yso elämänkaari
dc.subject.yso nuoret
dc.subject.yso biologiset lapset
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201706195038

Files in this item

Files Size Format View
Kokonmaki_Sosiologia.pdf 700.3Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record