”Se on omasta aktiivisuudesta kiinni” : Työntekijäkansalaisuus maahanmuuttajataustaisten ammatillisten opiskelijoiden kokemuksissa ja uratoiveissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194960
Title: ”Se on omasta aktiivisuudesta kiinni” : Työntekijäkansalaisuus maahanmuuttajataustaisten ammatillisten opiskelijoiden kokemuksissa ja uratoiveissa
Author: Isoaho, Mikael
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194960
http://hdl.handle.net/10138/193644
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiologia
Sociology
Sociologi
Abstract: Ammatillista koulutusta on Suomessa viime vuosina kehitetty pitkälti työelämälähtöisesti ja työmarkkinoiden tarpeisiin, ja sitä määrittävää koulutuspolitiikkaa ovat hallinneet markkinalähtöiset ajattelusuuntaukset. Tässä tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työelämään liittyviä kokemuksia ja odotuksia työntekijäkansalaisuuden viitekehyksessä. Työntekijäkansalaisuudelle ominaisinta on kansalaisuuden inklusiivisen osallisuuden kytkös palkkatyöhön osallistumiseen: työntekijäkansalainen ansaitsee työstään palkkaa, maksaa palkastaan veroja ja sosiaaliturvamaksuja, ja on oikeutettu niiden nojalla työeläkkeeseen ja muihin ansiosidonnaisiin sosiaaliturvaetuuksiin sekä työsuhteensa perusteella työterveydenhuoltoon. Työntekijäkansalaisuus onkin ytimeltään kansalaisuutta, jossa osallisuus yhteisön jäsenyydestä toteutuu työmarkkinoilla palkkatyöntekijän asemassa. Työntekijäkansalaisuudelle läheisenä käsitteenä tutkimuskirjallisuudessa esiintyy aktiivinen kansalaisuus, johon sisältyy vahva ajatus yksilön vastuusta omasta pärjäämisestään ja toimijuudesta yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Tutkielman keskeisenä tutkimustehtävänä on selvittää, ovatko ammattiin opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat omaksuneet työntekijäkansalaisuuden eetoksen ja millaisia työntekijäkansalaisuudelle ominaisia arvoja heidän puheessaan ilmenee. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta pääkaupunkiseutulaisissa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa toteutetusta ryhmäkeskustelusta, joissa osallistujia on yhteensä 31. Osallistujat suorittivat ammatillista perustutkintoa maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa. He edustivat kaikkiaan 20 eri kansallisuutta ja heidän mediaani- ikänsä oli 30 vuotta. Ryhmäkeskusteluaineistot on analysoitu diskurssianalyyttisin menetelmin tarkastellen keskusteluissa ilmeneviä teorialähtöisiä merkityskehyksiä: kunnollisuutta, maahanmuuttajuutta, suomalaisuutta ja osallisuutta sekä kehysten yhtymäkohtia toisiinsa. Merkityskehykset ovat tässä tarkastelussa näkökulmia työntekijäkansalaisuuden eri ulottuvuuksia ilmentäviin puhetapoihin. Tutkielman analyysissa ilmeni, että ryhmäkeskustelujen opiskelijat näkevät palkkatyön ja työuran moraalisesti velvoittavana elämänpolkuna. Opiskelijoiden puheessa korostui yksilön vastuu omasta tekemisestään ja aktiivinen uran edistämiseen suuntautuva toimijuus. Tämä ilmeni eritoten optimistisena suhtautumisena koulutuksessa toistuvaan viestiin siitä, että maahanmuuttajien ja kantaväestön mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat samat ja että pärjääminen on itsestä kiinni. Hyvinvointivaltiolliset rakenteet ja sosiaaliturva nähtiin oikeutettuina silloin, kun niitä nauttiva kansalainen maksimoi oman toimijuutensa olemalla mahdollisimman aktiivinen työmarkkinoilla ja kehittämällä osaamistaan ja ammattitaitoaan. Opiskelijoiden puheessa korostui vahva usko siihen, että vastoinkäymiset ja jopa rakenteellisen syrjinnän työmarkkinoilla voi suurelta osin selättää omalla aktiivisuudella. Avointa kritiikkiä koulujärjestelmää, ammatillista opetusta ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan opiskelijat toivat esiin lähinnä vain puhuessaan yksittäisistä vastoinkäymisistään koulutuksessa ja työssäoppimisjaksoilla. Opiskelijat eivät juuri korostaneet maahanmuuttajataustaansa työmarkkinatilanteeseensa vaikuttavana erityisasemana, vaan katsovat omaavansa lähtökohtaisesti samat uramahdollisuudet kantasuomalaisten kanssa. He kuitenkin liittivät maahanmuuttajuuteen vahvoja moraalisia velvoitteita, olettaen, että maahanmuuttajina heiltä odotetaan korostunutta aktiivisuutta ja vastuullisuutta. Tutkielman keskeisinä johtopäätöksinä esitetään, että ryhmäkeskusteluihin osallistuneet opiskelijat olivat omaksuneet sellaisen työntekijäkansalaisuuden eetoksen, jossa palkkatyön ja siihen liittyvän aseman kautta haettiin oikeutusta suomalaisen yhteiskunnan jäsenyydelle. Palkkatyö ja normatiivinen työntekijäkansalaisuus eivät kuitenkaan olleet opiskelijoille itsetarkoitus tai elämän mielekkyyden ensisijainen lähde. Palkkatyö ei tuonut osallisuutta esimerkiksi harrasteyhteisöissä tai perhe-elämässä, vaan sen kautta haettiin nimenomaan legitiimiä asemaa siinä yhteisössä, joka on miellettävissä laajasti suomalaiseksi yhteiskunnaksi. Opiskelijoiden puheesta välittyvän eetoksen nähtiin heijastelevan koulutuspolitiikkaa hallitsevia äänenpainoja. Tutkielma miellettiin osaksi työntekijäkansalaisuuden käsitteen kautta ammatillista koulutusta lähestyvää tutkimussuuntausta, ja sen katsottiin täydentävän erityisesti niiden tutkimusartikkelien näkökulmia, joissa tarkastelun kohteena ovat joko ammatillisten oppilaitosten opettajat tai koulutuspoliittisten asiakirjojen kieli.
Subject: työmarkkinat
työntekijäkansalaisuus
fokusryhmät
Subject (yso): maahanmuuttajat
työelämä
työelämälähtöisyys
ammatillinen koulutus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Isoaho_Mikael.pdf 2.906Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record