Nuorten aikuisten pitkät sairauspoissaolot Suomessa 2005–2013 : tarkastelussa työmarkkina-asema ja mielenterveyden häiriöt

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194949
Title: Nuorten aikuisten pitkät sairauspoissaolot Suomessa 2005–2013 : tarkastelussa työmarkkina-asema ja mielenterveyden häiriöt
Author: Kinnunen, Jussi-Pekka
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194949
http://hdl.handle.net/10138/193682
Thesis level: master's thesis
Discipline: Yhteiskuntapolitiikka
Social and Public Policy
Samhällspolitik
Abstract: Nuorten aikuisten työkyvyttömyys ja työmarkkinoilta syrjäytyminen ovat yhteiskuntapoliittisen keskustelun keskiössä 2010-luvun Suomessa. Nuorten ikäluokkien työkyky nähdään työurien pidentämisen kannalta keskeisenä tekijänä. Työkykyyn liittyviksi kansainvälisiksi haasteiksi on tunnistettu erityisesti mielenterveyteen liittyvän työkyvyttömyyden sekä nuorten työkyvyttömyyden lisääntyminen. Mielenterveys toimii perustana myös muun terveyden toteutumiselle ja se on olennainen osa yksilön toiminta- ja työkykyä. Nuorella iällä tapahtuneeseen työmarkkinoilta syrjäytymiseen liittyy niin negatiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia kuin myös useita yksilön kannalta negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Pitkiin sairauspoissaoloihin liittyy kohonnut riski pysyvään työkyvyttömyyteen. Tutkimalla mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen esiintyvyyttä on mahdollista tunnistaa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevia tekijöitä ja saada kuva mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden tasosta. Tutkielmassa tarkastellaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolopäivien esiintyvyyttä 20–34-vuotiaassa väestössä iän, sukupuolen sekä työmarkkina-aseman mukaan vuodesta 2005 vuoteen 2013. Tarkastelu on rajattiin vähintään 12 kalenteripäivää kestäneisiin pitkiin sairauspoissaoloihin. Tutkielmassa on käytetty rekisteripohjaista tutkimusaineistoa. Aineistossa on yhdistetty Kelan etuusrekisteristä haetut tiedot myönnetyistä sairauspäivärahajaksoista, Suomen väestöstä tehty 70 prosentin väestöotos sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuva tieto henkilöiden työmarkkina-asemasta. Tutkielmassa tarkastellaan sairauspoissaolopäivien vuosittaisia määriä sekä poissaolojen keskimääräisiä pituuksia graafisesti sekä ristiintaulukoimalla. Tulosten mukaan naisilla on enemmän mielenterveyden häiriöistä johtuvia pitkiä sairauspoissaolopäiviä kuin miehillä kaikissa eri työmarkkina-asemaryhmissä. Poissaolopäivien määrä on lisääntynyt vuodesta 2005 sekä 20–24-vuotiailla miehillä että naisilla. Naisilla poissaolopäivien määrä on lisääntynyt myös 25–34-vuotiailla. Masennus ja muut mielialahäiriöt aiheuttavat eniten mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja sekä miehillä että naisilla. Miehillä toiseksi eniten poissaolopäiviä aiheuttava tautiryhmä oli skitsofrenia, skitsotyyppiset häiriöt ja harhaluuloisuushäiriöt. Naisilla toiseksi suurin tautiryhmä oli neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt. Mielenterveysperusteisissa sairauspoissaolopäivissä on työmarkkina-aseman perusteella havaittavissa selkeä jako työelämässä ja sen ulkopuolella olevien välillä. Työsuhdetta vailla olevilla opiskelijoilla, työttömillä sekä työmarkkina-asemaltaan tuntemattomilla esiintyy 1,5–2,5-kertaisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaolopäiviä työntekijöihin verrattuna. Sairauspoissaolot ovat myös näihin ryhmiin kuuluvilla nuorilla aikuisilla keskimäärin huomattavasti pidempiä kuin työntekijöiden tai alempien ja ylempien toimihenkilöiden ryhmiin kuuluvilla. Tutkielman tulosten perusteella työkyvyttömyyden ehkäisyyn tähtäävät toimet näyttävät jakautuvan 2000-luvun Suomessa eriarvoisesti työmarkkina-aseman mukaan. Nykyiset työkyvyn tukemiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn tähtäävät prosessit eivät mielenterveyden häiriöiden kohdalla näytä tavoittavan työelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia samalla tavalla kuin niitä, jotka ovat mukana työelämässä. Työurien pidentämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta olisi tärkeää, että mielenterveyden häiriöiden yhteydessä esiintyviin työkyvyn ongelmiin puututtaisiin aiemmin myös työelämän ulkopuolella olevien kohdalla. Näin olisi mahdollista ennaltaehkäistä pysyvän työkyvyttömyyden syntymistä.
Subject (yso): nuoret
mielenterveyden häiriöt
sairauspoissaolot
sairauspäiväraha
työkyvyttämyys
työmarkkina-asema


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kinnunen_Yhteiskuntapolitiikka.pdf 747.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record