Syksyn ja talven sääolojen vaikutus syysrukiin (Secale cereale L.) talvehtimiseen

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706154888
Julkaisun nimi: Syksyn ja talven sääolojen vaikutus syysrukiin (Secale cereale L.) talvehtimiseen
Tekijä: Nummijoki, Heli
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2017
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706154888
http://hdl.handle.net/10138/193704
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Växtproduktionsvetenskap
Plant Production Science
Kasvintuotantotieteet
Tiivistelmä: Syysmuotoiset kasvi ovat lisänneet suosiotaan viime vuosina. Suurempi sato, työhuippujen tasaaminen sekä positiivinen vaikutus viljelykiertoon ovat tärkeimmät syyt suosion lisääntymiseen. Toisaalta niiden viljelyhalukkuutta rajoittaa riski talvehtimisen onnistumisesta. Ruis on syysmuotoisista viljelykasveista talvenkestävin, mutta myös sillä voi esiintyä merkittäviä talvituhoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten syksyn ja talven sääolot vaikuttavat rukiin talvehtimiseen. Lisäksi tutkittiin populaatio- ja hybridilajikkeiden välisiä eroja niiden talvenkestävyydessä. Tutkimusaineistona olivat Ylistarossa sekä Hauholla vuosina 2009-2014 tehdyt rukiin lajikekokeet sekä Ilmatieteenlaitoksen sääaineistot. Ruiskokeissa mitattiin talvituhojen määrää sekä sadon määrää eri ruislajikkeilla. Sääaineistosta laskettiin lämpösummakertymä ajanjaksolla kylvöstä karaistumisjakson alkuun, karaistumisjakson lämpösummakertymä, nettolämpösummakertymä karaistumiskaudella sekä huhtikuun lämpösummakertymä. Lisäksi tarkasteltiin lumipeitteen ja roudan syvyyttä ja kestoa talven aikana. Eniten talvituhoja esiintyi vuonna 2012-2013, jolloin myös sadon määrä jäi alhaiseksi. Sadon määrä korreloikin eniten juuri talvituhojen määrän kanssa. Vuonna 2012-2013 routajakso oli pisin verrattuna muihin vuosiin ja huhtikuun lämpösummakertymä oli alhaisin. Nämä tekijät korreloivat eniten talvituhojen määrän kanssa. Sadon määrä korreloi talvituhojen määrän lisäksi myös huhtikuun roudan syvyyden sekä karaistumiskauden pituuden kanssa. Hauholla talvituhoja esiintyi pääsääntöisesti vähemmän verrattuna Ylistaroon, ja Hauholla myös sadot olivat suuremmat kuin Ylistarossa. Ruismuotoja vertailtaessa, huomattiin, että hybridilajikkeilla esiintyi hieman enemmän talvituhoja verrattuna populaatiolajikkeisiin, mutta silti hybridilajikkeiden sadot olivat suuremmat verrattuna populaatiolajikkeisiin. Tutkimuksen perusteella talvituhojen määrään vaikuttavat eniten roudan syvyys sekä lämpösummakertymä huhtikuulla. Sen sijaan suoraa yhteyttä syksyn karaistumisjakson pituuden tai lämpösummakertymän ja talvehtimisen onnistumisella ei havaittu. Sadon määrään vaikutti eniten talvituhojen määrä, mutta myös huhtikuun roudan syvyys, lumettomien routapäivien sekä karaistumiskauden pituus vaikuttivat. Populaatio- ja hybridilajikkeiden talvenkestävyydessä ei havaittu eroja koevuosien aikana.
Avainsanat: ruis
talvituho
sato
routa
karaistuminen
lämpösummakertymä


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot