Broilerihybridien aktiivisuus ja kävelykyky

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper sv
dc.contributor.author Ivanov, Dea
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201706154913
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/193723
dc.description.abstract Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää eroja viiden kaupallisen broilerihybridin kävelykyvyssä ja aktiivisuudessa. Hypoteesina oli, että broilerihybridien väliset erot näkyvät kävelytestin ja muunnellun latency to lie- eli LTL-testin tuloksissa, videomateriaalissa ja tuotantotuloksissa. Kukkoja oli viittä kaupallista, yleisesti käytettyä broilerihybridiä, joista yksi oli hitaampikasvuinen, luomu- ja free range -tuotantoon käytetty hybridi. Sukupuolilajitellut 350 kukkoa (65-75 lintua/hybridi) jaettiin satunnaisesti 25 numeroituun karsinaan hybrideittäin (5 karsinaa/hybridi). Lintujen rehunkulutusta ja kasvua seurattiin koko kokeen ajan viikottain. Lintujen kävelykyky arvioitiin teuraspäivinä kävelytestillä ja muunnellulla LTL-testillä (koepäivät 15, 19, 22, 32, 36, 43 ja 49). Kaikille linnuille tehtiin ylimääräinen kävelytesti myös päivinä 27 ja 40. Lintujen käyttäytymistä videoitiin koepäivinä 12, 17, 25, 34 ja 41. Tarkkailtaviksi valittiin satunnaisesti kuusi värjättyä lintua per hybridi (yhteensä 30 lintua). Videoista analysoitiin jokaiselta päivältä kaksi 10 minuutin pituista jaksoa, joista kirjattiin ylös muutokset lintujen aktiivisuudessa (lintujen ryömintä- ja kävelysummat, seisoma- ja makuufrekvenssit ja kokonaismakuu- ja seisoma-aika). Lintujen tuotantotulosten ja kävelykyvyn väliset yhteydet testattiin Kendallin korrelaatiolla. Hybridillä oli erittäin merkitsevä vaikutus kävelykykyyn mitattuna kävelytestillä (p= 0,001). Hybridillä ei ollut merkitsevää vaikutusta lintujen muunnellun LTL-testin tuloksiin (p=0,394). Erittäin merkitsevä negatiivinen korrelaatio LTL-testitulokseen oli elopainolla (p=0,000) ja kävelytestin arvosanalla (p=0,000). Hybridillä oli erittäin merkitsevä vaikutus lintujen elopainoon (p=0,000). Hybridillä ei ollut merkitsevää vaikutusta lintujen videoista mitattuun aktiivisuuteen. Lintujen aktiivisuus korreloi negatiivisesti tarkkailupäivän ja kävelytestin arvosanan kanssa. Lintujen suurempi rintalihasten paino (p=0,001), elopaino (p=0,008) ja rintalihassaanto (p=0,008) huononsivat lintujen kävelytestin arvosanaa. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Broilerihybridien aktiivisuus ja kävelykyky fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Husdjursvetenskap sv
dc.subject.discipline Animal Science en
dc.subject.discipline Kotieläintiede fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201706154913

Files in this item

Files Size Format View
IVANOV_THESIS.pdf 783.3Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record