Natiivin ja raskitetun härkäpavun vaikutukset vehnäleivän rakenteeseen ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706154928
Julkaisun nimi: Natiivin ja raskitetun härkäpavun vaikutukset vehnäleivän rakenteeseen ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin
Tekijä: Varis, Jutta
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2017
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706154928
http://hdl.handle.net/10138/193724
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Livsmedelsteknologi
Food Technology
Elintarviketeknologia
Tiivistelmä: Härkäpapu (Vicia faba L.) on taloudellinen ja kestävää kehitystä tukeva kasviproteiinin lähde. Haitta-aineet ja papumainen flavori rajoittavat sen käyttöä elintarvikkeena ja rehuna. Härkäpavun ja muiden palkokasvien lisäyksellä on suuri vaikutus leivontatuotteiden rakenteeseen ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vehnäleivän rakenne ja aistinvaraiset ominaisuudet muuttuvat, kun tuotteeseen lisätään natiivia härkäpapujauhoa (NHP) ja maitohappobakteerilla raskitettua härkäpapujauhoa (RHP). Tutkimus järjestettiin kahtena osatutkimuksena: 1) NHP-leivät leivottiin korvaamalla 0–50 % jauhoista natiivilla härkäpapujauholla (NHP0, NHP10, NHP30, NHP50) 2) RHP-leivät leivottiin korvaamalla 30 % vehnäjauhoista härkäpapuraskeilla, joissa oli käytetty neljää eri maitohappobakteerikantaa (R1HP, R2HP, R3HP, R4HP, valvontanäytteenä NHP30r). Leipien aistinvaraiseen arviointiin käytettiin yleistä kuvailevaa menetelmää (GDA, n = 12). NHP-leivistä arvioitiin 13 kuvailevaa ominaisuutta. Viisi ominaisuuksista oli hajuun, kaksi väriin, neljä rakenteeseen ja kaksi makuun liittyviä. RHP-leipien arviointiin lisättiin kolme arvioitavaa ominaisuutta: hajun tunkkaisuus, sisuksen maun tunkkaisuus ja sisuksen maun happamuus. Varianssianalyysin tulokset osoittivat, että härkäpapulisäyksen määrä ja raskitukseen käytetty kanta vaikuttivat kaikkiin arvioituihin ominaisuuksiin RHP-leivän hajun hiivaisuutta lukuun ottamatta. NHP30 valvontanäyte arvioitiin yhtenevästi kummassakin osatutkimuksessa. Korkea härkäpapupitoisuus (NHP30 ja NHP50) voimisti leipien haju- ja makuominaisuuksia ja teki rakenteesta vähemmän pehmeän verrattuna NHP10-leipään ja vehnäleipään (NHP0). Weissella confusa E3403-maitohappobakteerikannalla tehty raskitus erosi muista raskitetuista näytteistä rakenteen, ominaistilavuuden, värin ja joidenkin haju- ja makuominaisuuksien osalta. R1HP-leivissä käytetty W. confusa-maitohappobakteerikanta tuotti raskituksessa eksopolysakkaridia, joka muokkasi härkäpavun teknologisia ominaisuuksia vehnäleivontaan paremmin soveltuvaksi ja mahdollisti korkeaproteiinisen leipomotuotteen valmistuksen ilman negatiivisia vaikutuksia vehnäleivän makuun ja rakenteeseen.Faba bean (Vicia faba L.) is an economical, sustainable source of vegetable protein. Antinutrients and unpleasant flavor restrict its use for animal feed and human consumption. Addition of faba bean flour or other protein rich bean flours has a big influence on the structure and flavor of baked products. The aim of this study was to find out how the structure and sensory profile changed when native faba bean (NHP) flour or fermented faba bean (RHP) flour was added to wheat bread. The study was organized into two substudies 1) The wheat breads were baked with 0–50 % faba bean flour (NHP0, NHP10, NHP30, NHP50) 2) The breads were baked with 30 % faba bean flour fermented with four different lactic acid bacteria (R1HP, R2HP, R3HP, R4HP and control sample NHP30r). Generic descriptive analysis (GDA) was used for evaluations (n = 12). NHP breads were evaluated with 13 attributes: five related to an odour, two to colour, four to texture and two to taste. In RHP evaluation, three attributes were added: musty odour, crumb musty taste, and crumb sour taste. The analysis of variance showed that the amount of faba bean or the type of fermentation had an effect in each attribute except in odour of yeast in RHP breads. NHP30 control samples were evaluated similarly in both substudies. High levels of faba bean (NHP30, NHP50) made the intensities of odour and flavour stronger and texture less smooth compared to wheat bread with lower levels of faba bean. Weissella confusa fermented bread (R1HP) differed considerably from other fermented samples in texture, specific volum, colour and in some odour and flavour attributes. The Weissella confusa E3403-strain, used in bread R1HP, produces exopolysaccharides, which transforms the technological attributes of faba bean flour more suitable for wheat baking. The Weissella confusa E3403-strain also excludes the negative side effects affecting the taste and texture and enables the high faba bean and protein level in wheat bread.
Avainsanat: härkäpapuleivonta
raskitus
aistinvarainen arviointi
kuvaileva menetelmä


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Jutta_Varis_1775_2017.pdf 1.651MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot