Other Side of This Life : Death, Value, and Social Being in Thomas Pynchon's Fiction

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-92-2502-6
Title: Other Side of This Life : Death, Value, and Social Being in Thomas Pynchon's Fiction
Author: Käkelä-Puumala, Tiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Institute for Art Research
Date: 2007-09-01
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-92-2502-6
http://hdl.handle.net/10138/19384
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation analyzes the interrelationship between death, the conditions of (wo)man s social being, and the notion of value as it emerges in the fiction of the American novelist Thomas Pynchon (1937 ). Pynchon s present work includes six novels V. (1963), The Crying of Lot 49 (1966), Gravity s Rainbow (1973), Vineland (1990), Mason & Dixon (1997), Against the Day (2006) and several short stories. Death constitues a central thematic in Pynchon s work, and it emerges through recurrent questions of mortality, suicide, mass destruction, sacrifice, afterlife, entropy, the relationship between the animate and the inanimate, and the limits of representation. In Pynchon, death is never a mere biological given (or event); it is always determined within a certain historical, cultural, and ideological context. Throughout his work, Pynchon questions the strict ontological separation of life and death by showing the relationship between this separation and social power. Conceptual divisions also reflect the relationship between society and its others, and death becomes that through which lines of social demarcation are articulated. Determined as a conceptual and social "other side", death in Pynchon forms a challenge to modern culture, and makes an unexpected return: the dead return to haunt the living, the inanimate and the animate fuse, and technoscientific attempts at overcoming and controlling death result in its re-emergence in mass destruction and ecological damage. The questioning of the ontological line also affects the structuration of Pynchon's prose, where the recurrent narrated and narrative desire to reach the limits of representation is openly associated with death. Textualized, death appears in Pynchon's writing as a sudden rupture within the textual functioning, when the "other side", that is, the bare materiality of the signifier is foregrounded. In this study, Pynchon s cultural criticism and his poetics come together, and I analyze the subversive role of death in his fiction through Jean Baudrillard s genealogy of the modern notion of death from L échange symbolique et la mort (1976). Baudrillard sees an intrinsic bond between the social repression of death in modernity and the emergence of modern political economy, and in his analysis economy and language appear as parallel systems for generating value (exchange value/ sign-value). For Baudrillard, the modern notion of death as negativity in relation to the positivity of life, and the fact that death cannot be given a proper meaning, betray an antagonistic relation between death and the notion of value. As a mode of negativity (that is, non-value), death becomes a moment of rupture in relation to value-based thinking in short, rationalism. Through this rupture emerges a form of thinking Baudrillard labels the symbolic, characterized by ambivalence and the subversion of conceptual opposites.Väitöskirjan aiheeena on kuoleman rooli amerikkalaisen kirjailijan Thomas Pynchonin (1937 ) tuotannon kulttuurikritiikissä ja poetiikassa. Pynchonin tuotanto on poikkeuksellinen amerikkalaisessa kirjallisuudessa ja hänet on pääteoksensa Gravity s Rainbow (1973) ilmestymisen jälkeen yleisesti luettu romaanimuodon suurten uudistajien joukkoon. Kuolema on keskeinen aihe Pynchonin tuotannossa, jossa toistuvat kuolinkohtaukset, apokalyptiset visiot ja kuolevaisuuden yleinen pohdinta, ja tästä syystä Pynchon onkin usein nähty pessimistisenä kirjailijana. Kuitenkin pyrin väitöskirjassani osoittamaan, että kuolemalle on Pynchonin tuotannossa aina ominaista tietty käännettävyys, ambivalenssi: elollisen ja elottoman välinen raja hämärtyy, kuolleet palaavat elävien keskuuteen ja teknis-tieteelliset pyrkimykset kontrolloida ja ylittää kuolema johtavat ympäristö- ja joukkotuhoihin. Niinpä kuolema ei koskaan ole pelkästään yksilöä koskeva biologinen fakta, vaan se määrittyy aina tietystä historiallisesta ja yhteiskunnallisesta kontekstista käsin. Kuoleman kautta Pynchon kuvaa yksilöiden ja kulttuurin suhdetta aikaan, historiaan, kieleen, toiseuteen ja valtaan. Elämän ja kuoleman välisestä rajalinjasta tulee Pynchonilla myös sosiaalisten rajanvetojen kuva, kun erilaiset marginaaliryhmät rinnastuvat kuolleisiin ja päinvastoin, kun kuolleet asuttavat järjestäytyneen yhteiskunnan tai virallisen historiankirjoituksen "toista puolta". Sama ambivalenssi suhteessa elollisen ja elottoman väliseen käsitteelliseen kahtiajakoon ilmenee myös tekstuaalisella tasolla. Pynchonin poetiikkaa luonnehtii toistuvasti tekstin silmiinpistävä materiaalisuus, kun sanat ja kielelliset merkit ajoittain kadottavat merkitysfunktionsa. Tämä tapahtuu joko loputtoman toiston kautta tai silloin kun tekstin kyky representoida olennaisesti heikkenee tai kyseenalaistuu. Tällöin kuolemasta tulee, usein vieläpä hyvinkin kirjaimellisesti, representaation raja. Kuoleman "käänteentekevää" roolia Pynchonin tuotannossa käsitellään myös Jean Baudrillardin teoksen Échange symbolique et la mort (1976) valossa. Teos on analyysi länsimaisen modernin ajan kuolemakäsityksen historiallisesta ja yhteiskunnallisesta kontekstista. Modernin ajan suhde kuolemaan perustuu Baudrillardin mukaan kuoleman kieltämiseen ja kuolleiden katoamiseen sosiaalisesta elämästä, mikä johtuu siitä, että elämä on muuttunut absoluuttiseksi arvoksi, johon kohdistuu tarkka yhteiskunnallinen kontrolli. Baudrillardin kuolema-analyysissä keskeistä on kuoleman suhde arvon käsitteeseen, joka liittää toisiinsa rationalismin, taloustieteen, sosiologian ja semiologian. Kuoleman määrittyminen ainoastaan negaationa suhteessa elämään, kuoleman sosiaalinen torjunta sekä se, että kuolema pakenee merkityksellistämistä kertovat käsitteellisellä tasolla kaikki kuoleman ja arvon välisestä antagonistisesta suhteesta. Tällä suhteella on myös yhteiskunnallinen merkitys: jatkuvan kasvun ja tuotannon kulttuurissa kuolemasta tulee torjuttu toinen, joka kuitenkin palaa aina takaisin, usein ennalta arvaamattomalla tavalla.
Subject: yleinen kirjallisuustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
othersid.pdf 545.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record