Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Archaeology of wings : Birds and people in the Baltic Sea region during the Stone Age

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
thearcha.pdf 1.246Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4701-5
Vie RefWorksiin
Title: Archaeology of wings : Birds and people in the Baltic Sea region during the Stone Age
Author: Mannermaa, Kristiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Institute for Cultural Research, archaeology
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The prominent roles of birds, often mentioned in historical sources, are not well reflected in archaeological research. Absence or scarcity of bird bones in archaeological assemblages has been often seen as indication of a minor role of birds in the prehistoric economy or ideology, or explained by taphonomic loss. Few studies exist where birds form the basis for extensive archaeological interpretation. In this doctoral dissertation bird bone material from various Stone Age sites in the Baltic Sea region is investigated. The study period is approximately 7000-3400 BP, comprising mainly Neolithic cultures.

The settlement material comes from Finland, Åland, Gotland, Saaremaa and Hiiumaa. Osteological materials are used for studying the economic and cultural importance of birds, fowling methods and principal fowling seasons. The bones were identified and earlier identifications partially checked with help of a reference material of modern skeletons. Fracture analysis was used in order to study the deposition history of bones at Ajvide settlement site. Birds in burials at two large cemeteries, Ajvide on Gotland and Zvejnieki in northern Latvia were investigated in order to study the roles of birds in burial practices.

My study reveals that the economic importance of birds is at least seasonally often more prominent than usually thought, and varies greatly in different areas. Fowling has been most important in coastal areas, and especially during the breeding season. Waterbirds and grouse species were generally the most important groups in Finnish Stone Age economy. The identified species composition shows much resemblance to contemporary hunting with species such as the mallard and capercaillie commonly found. Burial materials and additional archaeological evidence from Gotland, Latvia and some other parts of northern Europe indicate that birds –e.g., jay, whooper swan, ducks – have been socially and ideologically important for the studied groups (indicating a place in the belief system, e.g. clan totemism). The burial finds indicate that some common ideas about waterbirds (perhaps as messengers or spirit helpers) might have existed in the northern European Stone Age.Väitöskirjassani tutkin lintujen taloudellista hyödyntämistä Suomen, Ahvenanmaan, Viron ja Gotlannin kivikautisilta asuinpaikoilta löytyneiden linnunluiden avulla. Lintujen merkityksiä hautauksissa tutkin kahden kivikautisen kalmiston, Gotlannin Ajviden ja Latvian Zvejniekin, hautalöytöjen perusteella. Tutkimusjakso käsittää lähinnä neoliittisen eli uudemman kivikauden (noin 5000-1500 eKr.).

Suomessa tärkeimmät lintulajit olivat sorsalinnuista sinisorsa, tavi ja muut keskikokoiset tai pienet puolisukeltaja- ja sukeltajasorsat sekä metsäkanalinnut, erityisesti riekko. Myös kuikka- ja uikkulintuja esiintyy aineistoissa. Joutsenten ja hanhien harvinaisuus sekä kurjen puuttuminen on yllättävää. Myös kotkia ja muita petolintuja esiintyy suomalaisissa aineistoissa melko harvoin. Ahvenanmaalla linnustuksessa erikoistuttiin pyytämään haahkoja ja pilkkasiipiä. Gotlannin Ajvidessä yleisimmät ryhmät olivat ruokkilinnut ja sorsalinnut. Saarenmaalla pyydettiin erityisesti sorsalintuja, mutta yhdellä asuinpaikalla merkittävää on runsas uikkulintujen määrä. Kivikauden menetelmillä pystyttiin siis pyydystämään samoja lintulajeja kuin nykyisinkin.

Lintujen merkitys Itämeren alueen kivikauden elinkeinoissa vaihtelee riippuen muun muassa asuinpaikan sijainnista, asutusvuodenajasta sekä muiden ravinnonlähteiden saatavuudesta. Kulttuuriin liittyvät seikat kuten pyynnin rajoitukset ja uskomukset ovat vaikuttaneet linnustukseen. Esimerkiksi joillakin Suomen rannikon asuinpaikoilla ja Ahvenanmaalla, missä elinkeino perustui suurimmaksi osaksi meren antimiin, vesilintujen pyynti oli taloudellisesti merkittävää. Tutkimukseni osoittaa, että lintujen merkitys on usein suurempi kuin mitä – usein vähäinen – arkeologinen löytöaineisto antaa ymmärtää..

Tärkeimmät linnustusajat olivat keväisin ja erityisesti pesimäaikaan kesäisin. Muuttavien lintujen pyynnistä on melko vähän todisteita. Ilmeisesti uikkuja ja alleja pyydettiin muuttoaikaan Saarenmaalla. Talvehtivia vesilintuja pyydettiin Gotlannin, Saarenmaan ja Hiidenmaan vesiltä.

Taloudellinen hyödyntäminen on vain yksi puoli lintujen ja ihmisen välisistä suhteista. Tämän tutkimuksen perusteella linnuilla, erityisesti vesilinnuilla, on ollut merkityksiä kivikauden kulttuurien hautaustraditioissa ja ideologiassa. Pohjois-Euroopan kivikautisiin hautoihin laitetut lintujen osat viittaavat siihen, että lintuja olisi pidetty jonkinlaisina sielulintuina, kuljettajina tai välittäjinä. Esimerkiksi sorsa ja jokin sotka on asetettu nuoren miehen käsien kohdalle Zvejniekissä Latviassa (ikä noin 5000 vuotta).
URI: URN:ISBN:978-952-10-4701-5
http://hdl.handle.net/10138/19459
Date: 2008-06-13
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account