Krooninen väsymysoireyhtymä. Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä kuntoutusinterventiot

Show simple item record

dc.contributor.author Pasternack, I
dc.contributor.author Remahl, A
dc.contributor.author Ahovuo-Saloranta, A
dc.contributor.author Isojärvi, J
dc.contributor.author Mäkinen, E
dc.coverage.spatial Helsinki fi
dc.date.accessioned 2017-06-27T05:00:15Z
dc.date.available 2017-06-27T05:00:15Z
dc.date.issued 2017
dc.identifier.isbn 978-952-284-023-3 (pdf)
dc.identifier.issn 2343-2780 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 2343-2799 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/195054
dc.description 76 s. fi
dc.description.abstract Tämän kroonisen väsymysoireyhtymän (KVO) diagnostiikkaa, etiologiaa ja hoitokeinojen vaikuttavuutta koskevan selvityksen menetelminä ovat systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kysely. Aiheen laajuuden vuoksi liikkeelle lähdettiin julkaistuista systemaattisista kirjallisuuskatsauksista, ja näistä saatavaa tietoa täydennettiin uusilla alkuperäistutkimuksilla. Katsausten ja hoitotutkimusten laatu arvioitiin ja näytönaste arvioitiin lopputulosmuuttujittain. Suomen hoitokäytännöistä haettiin lisätietoa KVO-potilaille sekä heitä hoitaville lääkäreille suunnatulla kyselyllä. Työ on tehty elokuun 2015 ja marraskuun 2016 välisenä aikana. Kroonisen väsymysoireyhtymän riskitekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, aiempi masennus, yliaktiivinen elämäntapa ja täydellisyyden tavoittelu mutta toisaalta myös passiivisuus tai liikunnan välttely. Immuunijärjestelmä, neuroendokriininen järjestelmä ja autonominen hermosto ovat osallisia oireyhtymän patofysiologiassa. Pitkäkestoisella stressillä näyttää olevan tärkeä välittävä rooli. Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnostiikassa oleellista on muiden väsymystä aiheuttavien, mahdollisesti henkeä uhkaavien, sairauksien poissulku. Erotusdiagnostiikkaa tehdään myös muiden väsymyksenä ilmenevien oireyhtymien tunnistamiseksi. Taudinmääritykseen on käytettävissä useita erilaisia kansainvälisiä diagnostisia kriteeristöjä. Kansallisia hoitosuosituksia tarvittaisiin yhdenmukaistamaan KVO-potilaiden nykyisellään kirjavaa diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa. Porrastettu fyysinen harjoittelu ja kognitiivis-behavioraalinen terapia ovat pitkään olleet ainoita hoitoja, joiden vaikuttavuudesta on kohtalaista näyttöä. Käytössä on myös lääkkeitä ja terapioita, joita on tutkittu vain hyvin vähän tai ei ollenkaan. Rintatolimodi ja rituksimabi ovat laskimonsisäisesti annosteltavia lääkeaineita, joilla näyttö KVO-potilaiden fyysisen toimintakyvyn parantajina on heikko. Sama pätee muun muassa suun kautta annosteltuun hydrokortisoniin, yrttilääkkeisiin ja ravintolisiin. fi
dc.language.iso Suomi fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 3 fi
dc.subject krooninen väsymysoireyhtymä fi
dc.subject somatisaatio fi
dc.subject kirjallisuuskatsaukset fi
dc.subject kyselytutkimus fi
dc.subject etiologia fi
dc.subject diagnostiikka fi
dc.subject vaikuttavuus fi
dc.subject hoitomenetelmät fi
dc.subject kuntoutus fi
dc.title Krooninen väsymysoireyhtymä. Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä kuntoutusinterventiot fi
dc.type Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja3.pdf 558.0Kb PDF View/Open
Raportteja3LIITTEET.pdf 707.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record