Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ajatuksista operaatioiksi : Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelu jatkosodassa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, historiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of History en
dc.contributor.author Karjalainen, Mikko fi
dc.date.accessioned 2010-11-25T10:09:12Z
dc.date.available 2010-11-25T10:09:12Z
dc.date.issued 2009-05-22 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-25-2004-6 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/19520
dc.description.abstract In the research on the Continuation War, interest in the events themselves had exceeded the interest in military planning. Careful consideration has not been given to the planning process and the options that were available. This study shows how the planning of these operations was carried out and identifies the persons responsible. Contrary to earlier research this study shows that persons other than Field-Marshal Carl Gustaf Mannerheim and Quartermaster-General Aksel Airo took part in the planning. Furthermore, the plan was to carry out the operations further east than was ultimately done. The operation plans were coordinated by the Operations Department of Headquarters, which had the opportunity to influence on both Mannerheim and Airo. Part of the actual planning was made outside Headquarters, but final decisions were taken at Headquarters. It is worth observing that many times Mannerheim asked President Risto Ryti for his opinion concerning these operations. The Germans tried to influence the Finnish plans, but the Finns took their decisions independently, although they took German requests into account. It is well-known that the attack by the Finnish forces was stopped at the end of the year 1941. It is less well-known that the Finns planned new attacks until the autumn of 1942. At that point the Finns were convinced that the Germans would lose the war. The Finns were thus prepared to keep advancing should the Germans progress in the direction of Leningrad. This study shows that the Finnish military leaders worked for Finland s own plans and their cooperation with the Germans was directed to achieving this goal. In other words, Finland tried expand eastward with the help of the Germans. This purpose was particularly evident in the planning of the operations in the Hanko district and the Karelian Isthmus in the summer and autumn of 1941, in the Sorokka district in the spring of 1942 and around Lake Ladoga in the summer and autumn of 1942. The Finns reduced their activities when Germans took over responsibility for the operations. However, at the same time the Finns tried to support Germans in passive ways. The Finns justified the decrease in their activities with lack of Finnish forces and numerous defeats. Earlier research has shown that Finland was an active operator in the Continuation War and tried to take back the areas lost in the Winter War. In this study that view becomes more precise and clear especially with regard to Field-Marshal Mannerheim and other high military leaders. There is clear indication that the Finns would have attacked much further east had a German success made such an attack possible. en
dc.description.abstract Jatkosodan sotatapahtumia käsittelevissä tutkimuksissa on pääsääntöisesti ohitettu varsinaista hyökkäystoimintaa edeltänyt suunnitteluvaihe. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten operaatioiden suunnittelu toteutettiin ja ketkä suunnittelutyöhön osallistuivat. Tutkimuksen hypoteesina on, että hyökkäysoperaatioiden suunnitteluun osallistui ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheimin ja päämajoitusmestari Aksel Airon lisäksi muitakin tahoja ja suunnitelmia laadittiin toteutunutta kaukaisempiin tavoitteisiin. Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelua koordinoitiin Päämajan yleisesikunnan operatiivisella osastolla, jonka upseereilla oli mahdollisuus vaikuttaa Airon ja sitä kautta Mannerheimin päätöksiin. Suunnitteluun osallistui operaatiosta riippuen toimijoita sekä Päämajasta että sen ulkopuolelta. Mannerheim tiedusteli usein myös ylimmän poliittisen johdon eli käytännössä presidentti Risto Rytin näkemyksiä. Myös saksalaiset pyrkivät vaikuttamaan suomalaisten suunnitelmiin. Mikkelissä ja sen ympäristössä työskennellyt Päämajan operatiivinen johto ylipäällikkö Mannerheimin alaisuudessa oli kuitenkin se taho, jossa lopulliset suunnitelmat muotoutuivat tai vähintäänkin hyväksyttiin ennen toimeenpanoa. Suomen armeijan on nähty asettuneen kokonaisuudessaan puolustukseen vuoden 1941 lopusta eteenpäin, kun laajamittainen eteneminen pysähtyi. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että Päämajan operatiivinen johto laati hyökkäyssuunnitelmia vuoden 1942 loppupuoliskolle saakka ja mikäli saksalaisten eteneminen Leningradin tai Pohjois-Suomen suunnalla olisi jatkunut, suomalaiset olisivat olleet valmiita jatkamaan etenemistä. Selkeimmin edellä esitetty Suomen sodanjohdon strategia, jossa saksalaisia käytettiin hyväksi omien tavoitteiden saavuttamiseksi, on nähtävissä Hangon motin suhteen kesällä 1941, Karjalan kannaksella syyskesällä 1941, Sorokan operaation suunnittelussa alkuvuodesta 1942 ja Laatokan laivasto-operaation yhteydessä vuoden 1942 kesällä. Suomalaiset vähensivät omia hyökkäysponnistelujaan sitä mukaa kun saksalaiset olivat valmiita ottamaan vastuun operaatioista. Samanaikaisesti suomalaiset kuitenkin kannustivat ja tukivat mahdollisuuksien mukaan saksalaisia hyökkäämään esimerkiksi Hankoa ja Leningradia vastaan. Oman hyökkäysaktiivisuuden vähenemistä perusteltiin voimien vähäisyydellä ja miehistötappioiden minimoimisella. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että Suomi oli aktiivinen toimija, joka jatkosodassa pyrki vähintäänkin ottamaan takaisin Talvisodassa menettämänsä alueet. Tässä tutkimuksessa kyseinen käsitys tarkentuu ylimmän sodanjohdon, ylipäällikkö Mannerheim mukaan lukien, osalta. Suomen sodanjohdolla oli valmiit suunnitelmat edetä toteutunutta kauemmas, mikäli saksalaisten menestys olisi tehnyt sen mahdolliseksi. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos fi
dc.relation.ispartof Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, julkaisusarja 1, n:o 12 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1456-5196 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject historia fi
dc.title Ajatuksista operaatioiksi : Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelu jatkosodassa fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Manninen, Ohto fi
dc.ths Kuisma, Markku fi
dc.opn Tynkkynen, Vesa fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account