Changes in leisure-time physical activity, functioning, work disability and retirement : a follow-up study among employees

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3516-2
Julkaisun nimi: Changes in leisure-time physical activity, functioning, work disability and retirement : a follow-up study among employees
Tekijä: Holstila, Ansku
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Clinicum
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
Tiivistelmä: Physical inactivity is a significant risk factor for non-communicable diseases. It has also been associated with a decline in functioning and a higher risk of work disability. However, there is limited evidence concerning the causes and consequences of changes in physical activity. Most Finnish adults of working age do not meet the recommendations for health-enhancing physical activity, and people tend to become less physically active as they age. Increasing activity levels among older age groups could enhance functioning and work ability among the ageing population. The aim of this thesis was, first, to examine how changes in physical activity are associated with subsequent health functioning, sickness absence and disability retirement. The physical and mental health functioning and sickness absence attributable to musculoskeletal and mental causes were examined separately. Second, the intention was to investigate how physical activity changes after the transition to statutory retirement and during post-retirement years. The research was part of the Helsinki Health Study being carried out at the Department of Public Health, University of Helsinki. The baseline surveys were conducted in 2000-2002 (N=8,960, response rate 67%) among employees of the City of Helsinki aged 40-60. The employees who responded to the baseline survey were followed up in two later surveys, meanwhile the cohort aged and some of the employees retired. The phase-2 follow-up survey was conducted in 2007 (N=7,332, response rate 83%) and phase 3 in 2012 (N=6,814, response rate 79%). The survey data were linked with register data on sickness absence from the Social Insurance Institution of Finland, and on disability retirement from the Finnish Centre for Pensions among those who consented to the register linkage (N=6,606). The register data on sickness absence and disability retirement includes medically confirmed diagnoses. Sickness absence periods were followed up from phase 2 until 2009, and disability retirement from phase 2 until 2013. Increased physical activity was associated with better physical health functioning and decreased activity with worse physical health functioning. There were fewer associations between changes in physical activity and mental health functioning. Increases in physical activity were associated with a lower risk of sickness absence. Vigorous physical activity was especially beneficial for physical health functioning and contributed to a lower risk of sickness absence attributable to musculoskeletal diseases. In contrast, a higher intensity of physical activity had less of an effect on mental functioning and sickness absence attributable to mental causes. In some cases, moderate-intensity physical activity was more beneficial to mental health functioning than higher-intensity activity. In addition, adopting vigorous physical activity was associated with a lower risk of disability retirement, and decreasing the intensity from vigorous to moderate or low was associated with a higher risk. Physical activity increased after the transition to statutory retirement, but declined a few years after retirement. Given the results of this study, ageing employees and retirees engaging in a low level of physical activity should be encouraged to increase the level. Vigorous activity could also be promoted, at least among healthy individuals. The transition to statutory retirement is a good opportunity to promote physical activity and thereby facilitate a change for the better. It is also important to support the maintenance of physical activity in the years following the transition to retirement.  Vähäinen liikunta-aktiivisuus on merkittävä kroonisten sairauksien riskitekijä. Aiemmissa tutkimuksissa vähäinen liikunta-aktiivisuus on yhdistetty myös toimintakyvyn alenemiseen ja suurempaan työkyvyttömyyseläkkeen riskiin. Aiempaa näyttöä liikunta-aktiivisuuden muutosten taustatekijöistä ja seurauksista on kuitenkin vähän, koska aiemmat tutkimukset ovat pääosin tarkastelleet liikunta-aktiivisuutta vain yhdessä mittauspisteessä. Suurin osa suomalaisista työikäisistä ei liiku terveysliikuntasuositusten mukaan. Lisäksi liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä. Liikunta-aktiivisuuden muutosten tutkiminen on yhteiskunnallisesti merkittävää, koska lisääntynyt aktiivisuus voisi parantaa ikääntyvän väestön työ- ja toimintakykyä. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikunta-aktiivisuuden muutokset olivat yhteydessä tulevaan toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tuki- ja liikuntaelinsyihin ja mielenterveyssyihin perustuvia sairauspoissaoloja tarkasteltiin erikseen, koska yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja työ- ja toimintakyvyn fyysisten ja psyykkisten osa-alueiden välillä voivat olla erilaisia. Toisena tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikunta-aktiivisuus muuttuu vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen ja eläkkeelle siirtymistä seuraavina vuosina. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla tehtävää Helsinki Health Study -tutkimusta. Tutkimuksen peruskyselyt toteutettiin postikyselyinä vuosina 2000–2002 (N=8960, vastausprosentti 67 %) Helsingin kaupungin kyseisinä vuosina 40–60-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Peruskyselyyn vastanneita seurattiin kahdella seurantakyselyllä. Kyselyn toinen vaihe toteutettiin vuonna 2007 (N=7332, vastausprosentti 83 %) ja kolmas vaihe vuonna 2012 (N=6814, vastausprosentti 79 %). Rekisteriyhdistelyyn suostuneiden vastaajien (N=6606) kyselytiedot yhdistettiin Kelan sairauspoissaolorekisterin tietoihin vähintään kymmenen päivää kestäneistä sairauspoissaoloista ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterin tietoihin työkyvyttömyyseläkkeistä. Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä parempaa tulevaan fyysiseen toimintakyvyn ja vähentynyt liikunta-aktivisuus huonompaan. Yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja psyykkisen toimintakyvyn välillä olivat vähäisempiä. Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolojen riskiin. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen vähäisestä tai kohtuullisesta rasittavaan oli yhteydessä pienempään työkyvyttömyyseläkkeiden riskiin. Vastaavasti liikunta-aktiivisuuden vähentäminen rasittavasta kohtuulliseen tai vähäiseen aktiivisuuteen oli yhteydessä suurempaan työkyvyttömyyseläkkeen riskiin. Rasittava liikunta oli erityisen hyödyllistä suhteessa tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojen ehkäisyyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Liikunnan intensiteetillä oli vähemmän merkitystä suhteessa mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin ja psyykkiseen toimintakykyyn. Työtekijöiden liikunta-aktivisuus lisääntyi eläkkeelle jäämisen jälkeen, mutta lisäys oli lyhytkestoinen. Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan. Terveitä työntekijöitä voi kannustaa myös rasittavan liikunnan harrastamiseen. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen voi olla sopiva vaihe edistää liikunta-aktiivisuutta esimerkiksi liikunta-interventioilla, koska ihmiset saattavat elämänmuutosten yhteydessä muuttaa herkemmin liikuntatottumuksiaan. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös liikunta-aktiivisuuden ylläpidosta eläköitymistä seuraavina vuosina, jotta eläkkeelle jäämisen yhteydessä mahdollisesti tapahtuneet positiiviset muutokset liikunta-aktiivisuudessa säilyvät mahdollisimman pitkään.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3516-2
http://hdl.handle.net/10138/195630
Päiväys: 2017-08-11
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot