Soveltuvuuskokeella täydennetty opiskelijavalinta : Seurantatutkimus eräiden sosiaali- ja terveysalan teknisluonteisten koulutusohjelmien (apuvälinetekniikka, hammastekniikka ja optometria) opiskelijavalinnan toteuttamisesta

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-2925-0
Julkaisun nimi: Soveltuvuuskokeella täydennetty opiskelijavalinta : Seurantatutkimus eräiden sosiaali- ja terveysalan teknisluonteisten koulutusohjelmien (apuvälinetekniikka, hammastekniikka ja optometria) opiskelijavalinnan toteuttamisesta
Tekijä: Posti, Pauli
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, psykologian laitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2006-03-11
Kieli: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-2925-0
http://hdl.handle.net/10138/19749
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: Aptitude-based student selection: A study concerning the admission processes of some technically oriented healthcare degree programmes in Finland (Orthotics and Prosthetics, Dental Technology and Optometry). The data studied consisted of conveniencesamples of preadmission information and the results of the admission processes of three technically oriented healthcare degree programmes (Orthotics and Prosthetics, Dental Technology and Optometry) in Finland during the years 1977-1986 and 2003. The number of the subjects tested and interviewed in the first samples was 191, 615 and 606, and in the second 67, 64 and 89, respectively. The questions of the six studies were: I. How were different kinds of preadmission data related to each other? II. Which were the major determinants of the admission decisions? III. Did the graduated students and those who dropped out differ from each other? IV. Was it possible to predict how well students would perform in the programmes? V. How was the student selection executed in the year 2003? VI. Should clinical vs. statistical prediction or both be used? (Some remarks are presented on Meehl's argument: "Always, we might as well face it, the shadow of the statistician hovers in the background; always the actuary will have the final word.") The main results of the study were as follows: Ability tests, dexterity tests and judgements of personality traits (communication skills, initiative, stress tolerance and motivation) provided unique, non-redundant information about the applicants. Available demographic variables did not bias the judgements of personality traits. In all three programme settings, four-factor solutions (personality, reasoning, gender-technical and age-vocational with factor scores) could be extracted by the Maximum Likelihood method with graphical Varimax rotation. The personality factor dominated the final aptitude judgements and very strongly affected the selection decisions. There were no clear differences between graduated students and those who had dropped out in regard to the four factors. In addition, the factor scores did not predict how well the students performed in the programmes. Meehl's argument on the uncertainty of clinical prediction was supported by the results, which on the other hand did not provide any relevant data for rules on statistical prediction. No clear arguments for or against the aptitude-based student selection was presented. However, the structure of the aptitude measures and their impact on the admission process are now better known. The concept of "personal aptitude" is not necessarily included in the values and preferences of those in charge of organizing the schooling. Thus, obviously the most well-founded and cost-effective way to execute student selection is to rely on e.g. the grade point averages of the matriculation examination and/or written entrance exams. This procedure, according to the present study, would result in a student group which has a quite different makeup (60%) from the group selected on the basis of aptitude tests. For the recruiting organizations, instead, "personal aptitude" may be a matter of great importance. The employers, of course, decide on personnel selection. The psychologists, if consulted, are responsible for the proper use of psychological measures.Tutkimuksen havaintoaineistona oli käytettävissä harkintanäytteenä valittujen hakijaryhmien opiskelijavalintaan liittyvät tiedot apuvälinetekniikan, hammastekniikan ja optometrian koulutusohjelmiin hakeneista ensin vuosina 1977-1986 ja sitten keväällä vuonna 2003. Edellisissä hakijaryhmissä oli koehenkilöitä seuraavasti: apuvälinetekniikka 191, hammastekniikka 615 ja optometria 606, ja jälkimmäisissä hakijaryhmissä vastaavat luvut olivat 67, 64 ja 89. Vastauksia haettiin kuudessa osatutkimuksessa seuraaviin kysymyksiin: I. Millaiset olivat hakijoista ennen valintapäätöksiä kertyneiden tietojen väliset yhteydet? II. Mihin tekijöihin valintapäätökset lopulta perustuivat? III. Erosivatko keskeyttäneet ja valmistuneet toisistaan? IV. Ennustiko soveltuvuuskoe opiskelumenestystä? V. Miten valinnat tehtiin vuonna 2003? VI. Kliininen vs. statistinen ennuste, vai molemmat? (Meehlin argumentin tarkastelua: "Always, we might as well face it, the shadow of the statistician hovers in the background; always the actuary will have the final word"). Seurantatutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat: Päättelykyvyn, kätevyyden ja persoonallisuuden osatekijöiden (kontaktikyky, aktiivisuus, kestävyys ja motivaatio) muuttujat toivat muista muuttujista riippumatonta tietoa valintaprosessiin. Taustamuuttujat eivät vinouttaneet persoonallisuuteen liittyvän soveltuvuuden arviointia. Kaikissa tutkimusryhmissä muuttujat virittivät tulkittavissa olevan neljän faktorin (persoonallisuus, päättely, sukupuoli ja ikä) ratkaisun. Faktoreille estimoitiin faktoripisteet. Persoonallisuus-faktori ohjasi voimakkaimmin soveltuvuusarviointia, mikä puolestaan vaikutti erittäin ratkaisevasti valintapäätöksiin. Valmistuneet ja opintojensa keskeyttäneet eivät eronneet toisistaan em. faktoripistemuuttujissa. Niiden pohjalta ei myöskään opintomenestystä pystytty ennustamaan. Meehlin argumentti kliinisten ennusteiden epävarmuudesta sai tukea. Toisaalta tämä tutkimus ei tarjonnut tietoa statististen ennustekaavojen rakentamista silmällä pitäen. Nykymuotoisen soveltuvuuskokeen järjestämiselle opiskelijavalinnan yhteydessä ei tullut esille uusia, sitä selvästi puoltavia tai vastustavia argumentteja. Soveltuvuuskokeen rakenteesta ja vaikutuksesta valintaprosessiin kuitenkin saatiin lisätietoa. Koulutusta järjestävien tahojen arvokoodiin ja preferensseihin ei välttämättä kuulu "soveltuvuuden" käsite. Silloin opiskelijavalinta on ehkä luontevinta ja kustannustehokkainta perustaa aiemman koulumenestyksen tuottamiin alkupisteisiin tai/ja pääsykoekirjallisuuteen rakentuvan tentin tuloksiin. Näin valittu opiskelijaryhmä on kylläkin varsin erilainen kuin soveltuvuuskokeella valittu eli koostuu noin 60 prosenttisesti eri hakijoista. Työelämän organisaatioiden rekrytointiperusteisiin ja preferensseihin po. "soveltuvuuden" käsite sen sijaan usein kuluu. Silloin soveltuvuusarviointien järjestäminen on työnantajan vastuulla. Soveltuvuusarvioinnin kaikin puolin hyvä toteuttaminen taas on psykologien vastuulla, silloin kun psykologisia mittausmenetelmiä käytetään.
Avainsanat: psykologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
soveltuv.pdf 650.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot