Tieteellinen ajattelu yliopisto-opinnoissa : haastattelututkimus psykologian, teologian ja farmasian opiskelijoista

Show simple item record

dc.contributor.author Kaartinen-Koutaniemi, Minna
dc.date.accessioned 2010-11-25T10:52:55Z
dc.date.available 2010-11-25T10:52:55Z
dc.date.issued 2009-04-24
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-4391-8 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/19823
dc.description.abstract The aim of this dissertation is to explore the academic thinking and personal epistemology of university students. More specifically, the aim is to understand and promote students’ research and academic skills as a central goal of academic studies in the research-intensive university of Helsinki. Two of the four studies examine the personal epistemology of psychology students in different study phases, and the variation in personal epistemology among final-year psychology, theology and pharmacy students. Furthermore, personal epistemology was explored as a phenomenon among the student groups. In the fourth study the individual answers of the students interviewed are investigated in more detail. The main focus is on examining students’ beliefs about the nature of knowledge and knowledge acquisition as a representation of their personal epistemology. Study I presents a model which describes the main elements and aspects of teaching and learning in pharmacy education. Firstly, the meaning of quality of teaching and learning is explored. On the basis of this information, the study concentrates on the pedagogical implications of changing pharmacy teaching to improve the quality of learning. Study II describes the results of a cross-sectional study of psychology students participating in undergraduate and master’s level psychology programmes. The students (N = 53) were interviewed concerning their beliefs about knowledge and knowing, the aim being to explore students’ responses about thinking and reasoning. The results are analysed using content analysis to create categories of personal epistemology and comparisons among the students according to the phase of their studies. Study III examines interdisciplinary differences in final-year psychology, pharmacy and theology students’ (N = 52) academic thinking and personal epistemology. The aims of study IV are to examine and compare the consistency of personal epistemology profiles among university students (N = 87) representing three academic disciplines. The individual answers are examined and rated on a scale from absolutist to evaluativist thinking. On the basis of this data, three personal epistemology profiles are identified: a) absolutist profiles; b) relativistic profiles; and c) evaluativist profiles consisting of the subgroups entitled “limited” and “sophisticated”. The results of the studies clearly demonstrate that personal epistemology varies between students in different age groups, study phases, and disciplines. Three categories, including several subcategories, emerge to describe the personal epistemology of students. Furthermore, three personal epistemology profiles can be identified from the data. The comparison between students reveals interesting differences and similarities among student groups, and developmental trends of personal epistemology. en
dc.description.abstract Väitöskirjatutkimukseni aiheena on kolmen oppiaineen yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun tarkastelu. Tutkimusaineistona on 53 psykologian sekä 19 teologian ja 15 farmasian opiskelijan haastattelut. Artikkeliväitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa määritellään opetukseen ja oppimiseen liittyvien keskeisten osa-tekijöiden väliset suhteet yliopistopedagogiikan näkökulmasta erityisesti farmasian oppiaineessa. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden kuvauksia tieteellisestä ajattelusta sekä vertaillaan opiskelijoiden mainitsemia asioita määrällisesti. Analysointiyksikkö näissä tutkimuksissa ovatkin tieteellistä ajattelua kuvaavat pää- ja alaluokat, jotka kuvaavat opiskelijoiden tieteellistä ajattelua, asiantuntijaksi kehittymisen edellytyksiä sekä niitä vaatimuksia, joita opiskelijoiden mukaan heidän opiskelualallaan opiskelevilta vaaditaan. Neljännessä osatutkimuksessa näkökulmaksi ja analysointiyksiköksi valitaan opiskelijoiden vastaukset kokonaisuutena ja heidät luokitellaan kolmeen tieteellistä ajattelua kuvaavaan profiilityyppiin. Opiskelijoiden välinen vertailu paljasti mielenkiintoisia eroja ja samankaltaisuuksia sekä tieteellisen ajattelun kehityskulkuja opiskelijaryhmien välillä. Tieteellinen ajattelu ja tietokäsitys vaihtelevat riippuen opiskelijan iästä, opintovaiheesta ja opiskelualasta. Tutkimus osoittaa tieteellisen ajattelun kehittymisen ja tieteen tekemisen taitojen oppimisen olevan yhteydessä opettajien antamaan opetukseen sekä oppiainelaitoksen pedagogisiin ratkaisuihin. Opiskeluympäristö ja opettajien tuki erityisesti asiantuntijaksi kehittymisessä ja opinnäytetöiden ohjauksessa osoittautui opiskelijoille tärkeäksi. Tutkimustuloksista voi päätellä, että tutkimusintensiiviseksi kuvatusta yliopistosta valmistuvilta vaaditaan ja edellytetään tutkimusvalmiuksia. Pääaineistona tarkasteltujen psykologian opiskelijoiden vastausten perusteella tutkimuslähtöisyys opetuksessa toteutuu ja tutkimuksen tekemisen taidot sekä tieteellinen ajattelu kehittyvät jo ensimmäisistä opiskeluvuosista alkaen. Tutkimuksen keskeinen tulos eli psykologian opiskelijoiden kriittisempi suhtautuminen tietoon sekä kyky tieteelliseen ajatteluun perustunee siihen, että ne osaavat, joille opetetaan. Vertailuaineisto teologian ja farmasian viimeisen vuoden opiskelijoista paljastaa, ettei kaikilta yliopistosta valmistuvilta edellytetä psykologian opiskelijoihin verrattavaa vastaavankaltaista tieteellistä osaamista. Maisteriksi valmistuu tutkimuksen tulosten mukaan muodollisesti päteviä tieteentekijöitä, joille asiantuntijuus merkitsee ensi sijassa työelämässä vaadittuja ja ammatin edellyttämiä taitoja, ei niinkään tieteellisen tutkimuksen tekemisen osaamista. Väitöskirjani tutkimustulosten soveltaminen yliopistopedagogiikkaan edellyttää yliopisto-opetuksen keskeisen tavoitteen, tieteellisen ajattelun ja tutkimustaitojen oppimisen, korostamista kautta opetuksen ja opiskelun vaiheiden. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että opettajille ja opiskelijoille on lähtökohtaisesti selvää, miten tieto osoitetaan todeksi kullakin tieteenalalla ja oppiaineessa sekä mitä opiskelijoita edellytetään tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen ajattelun opiskelun taidoissa. Selväksi tulisi tehdä myös oppiaineen tutkintorakenteen sisältämän koulutuksen keskeiset tavoitteet ja niiden perustelut, joista usein käy ilmi sekä tietokäsitys että se, miten tieto oppiaineessa osoitetaan todeksi. Suositukset ovat tiivistettävissä yliopistopedagogiikan näkökulmasta tuttuihin lähtökohtiin: linjakkuus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, aktivoivat ja yhteistoiminnalliset menetelmät, opiskelijoiden oppimaan oppimisen taitojen tukeminen läpäisyperiaatteella, ydinainesanalyysi opetuksen suunnittelussa sekä opettajien että opiskelijoiden vastuullisuus ja yhteistoiminta kaikkien edellä mainittujen tasojen välillä. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-4390-1 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Yliopistopaino: Kasvatustieteen laitos, 2009, Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia. 1238-3465 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject yliopistopedagogiikka fi
dc.title Tieteellinen ajattelu yliopisto-opinnoissa : haastattelututkimus psykologian, teologian ja farmasian opiskelijoista fi
dc.title.alternative Academic thinking and personal epistemology of university students en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Artikkeliväitöskirja fi
dc.type.ontasot Artikelavhandling sv
dc.ths Lindblom-Ylänne, Sari
dc.opn Vauras, Marja
dc.type.dcmitype Text
doria.doria.sales The dissertation is <a href = "http://kirjakauppa.yliopistopaino.fi">on sale</a> in Helsinki University Press. en
doria.doria.sales Publikationen kan <a href = "http://kirjakauppa.yliopistopaino.fi">beställas</a> från Universitetstryckeriet. sv
doria.doria.sales Kirja on ilmestynyt sarjassa Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia (ISSN 1238-3465) ja sen painetun version voi <a href = "http://kirjakauppa.yliopistopaino.fi">ostaa</a> Yliopistopainosta. fi
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos, Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, pedagogiska institutionen sv
dc.type.publication doctoralThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tieteell.pdf 414.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record