Transcending “the Impossible” : From Dead End to Expansive Learning

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5963-6
Julkaisun nimi: Transcending “the Impossible” : From Dead End to Expansive Learning
Tekijä: Kantola, Tarja
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:1798-8322
Tiivistelmä: This dissertation investigates changes in bank work and the experience of impossibility attached to these by workers at the local level from the viewpoint of work-related well-being and collective learning. A special challenge in my work is to conceptualize the experience of impossibility as related to change, and as a starting point and tool for development work. The subject of the dissertation, solving the impossible as a collective learning process, came up as a central theme in an earlier project: Work Units between the Old and the New (1997 – 1999). Its aim was to investigate how change is constructed as a long-term process, starting from the planning of the change until its final realization in everyday banking work. I studied changes taking place in the former Postipankki (Postal Bank), later called Leonia. The three-year study involved the Branch Office of Martinlaakso, and was conducted from the perspective of well-being in a change process. The sense of impossibility involved in changes turned out to be one of the most crucial factors impairing the sense of well-being. The work community that was the target of my study did not have the available tools to construct the change locally, or to deal with the change-related impossibility by solving it through a mutual process among themselves. During the last year of the project, I carried out an intervention for development in the Branch Office, as collaboration between the researchers and the workers. The purpose of the intervention was to resolve such perceived change-related impossibility as experienced repeatedly and considered by the work community as relevant to work-related well-being. The documentation of the intervention – audio records from development sessions, written assignments by workers and assessment or evaluation interviews – constitute the essential data for my dissertation. The earlier data, collected and analysed during the first two years, provides a historical perspective on the process, all the way from construction of the impossibility towards resolving and transcending it. The aim of my dissertation is to understand the progress of developmental intervention as a shared, possibly expansive learning process within a work community and thus to provide tools for perceiving and constructing local change. I chose the change-related impossibility as a starting point for development work in the work community and as a target of conceptualization. This, I feel, is the most important contribution of my dissertation. While the intervention was in progress, the concept of impossibility started emerging as a stimulating tool for development work. An understanding of such a process can be applied to development work outside banking work as well. According to my results, it is pivotal that a concept stimulating development is strongly connected with everyday experiences of and speech about changes in work activity, as well as with the theoretical framework of work development. During this process, development work on a local level became of utmost interest as a case study for managing change. Theoretically, this was conceptualized as so-called second-order work and this concept accompanies us all the way through the research process. Learning second-order work and constructing tools based on this work have proved crucial for promoting well-being in the change circumstances in a local work unit. The lack of second-order work has led to non-well-being and inability to transcend the change-related sense of impossibility in the work community. Solving the impossible, either individually or situationally, did not orient the workers towards solving problems of impossibility together as a work community. Because the experience of the impossibility and coming to terms with transcending it are the starting point and the target of conceptualization in this dissertation, the research provides a fresh viewpoint on the theoretical framework of change and developmental work. My dissertation can facilitate construction of local changes necessitated by the recent financial crisis, and thus promote fluency and well-being in work units. It can also support change-related well-being in other areas of working life.Mahdottoman ylittäminen: Umpikujasta ekspansiiviseen oppimiseen Tutkin väitöskirjassani pankkityön muutosta ja siihen liittyviä mahdottomuuksia pankkitoiminnan paikallisella konttorin tasolla työhyvinvoinnin ja yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta. Erityisenä haasteena tässä työssäni on ollut käsitteellistää muutokseen liittyvää mahdottomuuden kokemusta kehittämisen lähtökohtana ja kehittämistyön välineenä. Väitöskirjan tutkimusaihe mahdottomien tehtävien ratkomisesta yhteisöllisenä oppimisprosessina nousi keskeiseksi Työyhteisöt vanhan ja uuden murroksessa –hankkeessa vuosina 1997 – 2000. Hankkeen tavoitteena oli tutkia muutoksen rakentumista pitkäjänteisesti muutoksen suunnittelusta sen toteutumiseen pankkityön arjessa. Tutkin kolmen vuoden ajan silloisessa Postipankissa ja sittemmin Leonia -pankissa, erityisesti Martinlaakson konttorissa tapahtuneita muutoksia näkökulmana työhyvinvointi muutoksessa. Muutokseen liittyvät mahdottomuudet nousivat yhdeksi keskeisimmäksi muutoksessa hyvinvointia murentavaksi asiaksi. Tutkimassani työyhteisössä ei ollut toimivia välineitä rakentaa muutosta paikallisesti ja tarttua muutokseen liittyviin mahdottomuuksiin niitä yhteisöllisesti ratkoen. Tutkimushankkeen viimeisen kolmannen vuoden aikana toteutimme pankkikonttorissa kehittämisintervention, jossa työntekijöiden ja tutkijoiden yhteistyönä yritimme ratkoa sellaisia muutokseen liittyvä mahdottomuuksia, jotka työhteisössä koettiin toistuvasti eteen tuleviksi ja merkittäviksi ratkaista työssä hyvinvoinnin kannalta. Kehittämisintervention dokumentaatio, äänitaltioidut kehittämispalaverit ja kirjalliset etätehtävät tuotoksineen, ovat väitöskirjani keskeisin aineisto. Aineisto kokonaisuudessaan kuvaa niin organisaation tason muutoksen suunnittelun kuin muutoksen ja sen mahdottomuuden rakentumisen arjessa aina mahdottomuuksien ratkomiseen konttorin työntekijöiden, johdon ja tutkijoiden yhteistyönä. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikainen tutkimustyöni luo historiallisen perspektiivin mahdottoman tehtävän rakentumisesta sen yhteisölliseen ratkomiseen. Väitöskirjani tavoitteena on ymmärtää kehittämisintervention etenemistä yhteisöllisenä oppimisprosessina ja mahdollisena ekspansiona sekä tarjota näin välineitä paikalliseen muutoksen hahmottamiseen ja rakentamiseen. Tutkimuksessani nostan muutokseen liittyvät mahdottomuudet työyhteisössä tehtävän kehittämistyön lähtökohdaksi ja käsitteellistämisen kohteeksi, mikä on väitöstutkimukseni keskeinen kontribuutio. Mahdoton tehtävä -käsitteestä muotoutui intervention edetessä kehittämistyötä stimuloiva väline, minkä prosessin ymmärtämisellä on sovellusarvoa kehittämistyössä myös pankkityön ulkopuolella. Oleellista kehittämistyötä stimuloivalle mahdoton tehtävä -käsitteelle on tutkimukseni mukaan se, että se kytkeytyy toisaalta vahvasti työyhteisön arkipuheeseen työstä ja sen muutoksesta, toisaalta kehittämistyön teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksessani kiinnostavaksi kysymykseksi nousi paikallisen kehittämistyön merkitys muutoksen hallinnassa, joka kehittämistyö jäsentyi niin sanotuksi toisen asteen työksi. Kysymys toisen asteen työstä kulkeekin mukana koko tutkimusprosessin ajan. Toisen asteen työhön oppiminen ja välineiden rakentaminen siihen osoittautuivat keskeiseksi myös muutoksessa hyvinvoinnin kannalta, jotta muutosta voitiin rakentaa ja ottaa haltuun työyksikössä paikallisesti. Toisen asteen työn puuttuminen näytti johtavan pahoinvointiin ja kyvyttömyyteen ratkoa yhteisöllisesti muutokseen liittyvää mahdottomuutta. Mahdottomuuden yksilöllinen tai tilanteinen ratkominen ei suunnannut ratkomaan mahdottomuuden problematiikkaa työyhteisönä. Tutkimusaiheeni pankkityön muutoksesta ja siihen liittyvän mahdottomuuden ratkomisesta yhteisöllisenä oppimisprosessina pankkikonttorin tasolla on ajankohtainen ja ollee sitä myös lähitulevaisuudessa kansainvälisen talouskriisin ja pankkikriisin kohdatessa pankkitoiminnan arjen konttorien tasolla. Oletettavaa on, että pankkikriisin mukanaan tuomat muutokset haastavat lähitulevaisuudessa entisestään pankkitoiminnan arkea ja muutoksen rakentamista myös paikallisesti. Väitöskirjatyöni tukenee omalta osaltaan kriisin mukanaan tuomien muutosten rakentumista paikallisella tasolla niin työyhteisöjen arkisen toiminnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta kuin muutoksessa hyvinvointia laajemminkin työelämän alueella. Mahdottomat tehtävät ja niiden ratkominen ovat väitöskirjani keskeinen lähtökohta ja käsitteellistämisen kohde ja tuovat uutta näkökulmaa muutoksen ja kehittämisen teoreettiseen viitekehykseen.
URI: URN:ISBN:978-952-10-5963-6
http://hdl.handle.net/10138/19824
Päiväys: 2010-06-05
Avainsanat: kasvatustiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
transcen.pdf 1.052MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot