Evaluation of driving ability of the disabled persons in the context of the psychological activity theory

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5025-1
Title: Evaluation of driving ability of the disabled persons in the context of the psychological activity theory
Author: Heikkilä, Veli Matti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Psychology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2008-11-14
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5025-1
http://hdl.handle.net/10138/19888
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In the future the number of the disabled drivers requiring a special evaluation of their driving ability will increase due to the ageing population, as well as the progress of adaptive technology. This places pressure on the development of the driving evaluation system. Despite quite intensive research there is still no consensus concerning what is the factual situation in a driver evaluation (methodology), which measures should be included in an evaluation (methods), and how an evaluation has to be carried out (practise). In order to find answers to these questions we carried out empirical studies, and simultaneously elaborated upon a conceptual model for driving and a driving evaluation. The findings of empirical studies can be condensed into the following points: 1) A driving ability defined by the on-road driving test is associated with different laboratory measures depending on the study groups. Faults in the laboratory tests predicted faults in the on-road driving test in the novice group, whereas slowness in the laboratory predicted driving faults in the experienced drivers group. 2) The Parkinson study clearly showed that even an experienced clinician cannot reliably accomplish an evaluation of a disabled person’s driving ability without collaboration with other specialists. 3) The main finding of the stroke study was that the use of a multidisciplinary team as a source of information harmonises the specialists’ evaluations. 4) The patient studies demonstrated that the disabled persons themselves, as well as their spouses, are as a rule not reliable evaluators. 5) From the safety point of view, perceptible operations with the control devices are not crucial, but correct mental actions which the driver carries out with the help of the control devices are of greatest importance. 6) Personality factors including higher-order needs and motives, attitudes and a degree of self-awareness, particularly a sense of illness, are decisive when evaluating a disabled person’s driving ability. Personality is also the main source of resources concerning compensations for lower-order physical deficiencies and restrictions. From work with the conceptual model we drew the following methodological conclusions: First, the driver has to be considered as a holistic subject of the activity, as a multilevel hierarchically organised system of an organism, a temperament, an individuality, and a personality where the personality is the leading subsystem from the standpoint of safety. Second, driving as a human form of a sociopractical activity, is also a hierarchically organised dynamic system. Third, in an evaluation of driving ability it is a question of matching these two hierarchically organised structures: a subject of an activity and a proper activity. Fourth, an evaluation has to be person centred but not disease-, function- or method centred. On the basis of our study a multidisciplinary team (practitioner, driving school teacher, psychologist, occupational therapist) is recommended for use in demanding driver evaluations. Primary in a driver’s evaluations is a coherent conceptual model while concrete methods of evaluations may vary. However, the on-road test must always be performed if possible.Tulevaisuudessa ajokyvyn erityistutkimusta vaativien toimintarajoitteisten henkilöiden määrä tulee kasvaamaan väestön vanhenemisen ja apuvälineteknologian kehittymisen myötä. Huolimatta varsin intensiivisestä tutkimuksesta edelleenkään ei ole olemassa yhteistä näkemystä siitä, mistä ajokykyarvioinneissa on kysymys (metodologia), mitä menetelmiä ja mittoja arvioinneissa tulisi käyttää (metodit) ja miten arviointi tulisi suorittaa (käytäntö). Empiiriset tutkimukset osoittivat, että kokemattomilla virheet laboratoriossa ennustivat virheitä ajokokeessa kun kokeneilla hitaus laboratoriossa ennusti virheitä ajokokeessa. Parkinson-tutkimuksen keskeinen löydös oli, että kokenutkaan kliinikko ei kykene ajokykyä luotettavasti arvioimaan tekemättä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Potilastutkimuksemme osoittivat myös selkeästi, etteivät potilaat itse eivätkä heidän puolisonsa kykene ajokykyä luotettavasti arvioimaan. Turvallisuuden kannalta hallintalaitteilla suoritetut operaatiot eivät ole ratkaisevia, vaan keskeisessä asemassa ovat henkiset toiminnot, jotka kuljettaja toteuttaa hallintalaitteiden avulla. Arviointityön on oltava persoonalähtöistä eikä sairaus-, funktio- tai menetelmälähtöistä. Persoonallisuustekijät mukaan lukien tarpeet, motiivit, asenteet ja itsetiedostuksen aste, etenkin sairauden tunne, ovat keskeisiä arvioitaessa toimintarajoitteisten henkilöiden ajokykyä. Persoonallisuus on myöskin tärkein kompensaatiolähde fyysisille ja kognitiivisille rajoitteille. Väitöstyössä kehitettiin empiirisen tutkimuksen ja psykologisen toiminnan teorian pohjalta ajotoiminnan ja ajokyvyn arvioinnin käsitteellinen malli. Luotu malli korostaa sekä toiminnan subjektin, kuljettajan, että itse toiminnan, autolla-ajamisen, hierarkista ja kompleksista luonnetta. Ajokyvyn arvioinnissa on kysymys näiden kahden dynaamisen systeemin vertailusta. Tutkimustemme perusteella suosittelemme moniammatillisen tiimin (lääkäri, liikenneopettaja, psykologi, toimintaterapeutti,) käyttöä vaativissa ajokyvyn arvioinneissa. Ajokyvyn arvioinnissa ensisijaista on johdonmukainan ja perusteltu käsitteellinen malli konkreettisten arviointimene-telmien voidessa vaihdella. Tien päällä suoritettu liikenneopettajan valvoma ajokoe on kuitenkin aitona toiminnallisena testinä ehdottomasti sisällyttyvä ajokyvyn arviointiin aina kun se turvallisuussyistä on mahdollista.
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
evaluati.pdf 426.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record