Lasten vaikeiden ja stressaavien tilanteiden hallinta yläkouluun siirtymisen vaiheessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200902031155
Title: Lasten vaikeiden ja stressaavien tilanteiden hallinta yläkouluun siirtymisen vaiheessa
Author: Leino, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2009
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200902031155
http://hdl.handle.net/10138/19920
Thesis level: master's thesis
Abstract: This study examined year seven students' proactive coping, self-efficacy and social support seeking. Proactive coping was defined as a behaviour where obstacles are seen as a challenge. In proactive coping, individuals set goals, build up resources and regulate their behaviour to achieve the goals. Self-efficacy can be seen as people's beliefs about their capabilities. Social support seeking was divided into instrumental support seeking and emotional support seeking. According to the theoretical frame of this study self-efficacy and social support seeking were seen as resources to proactive coping (Greenglass 2002). The participants were 445 year seven students (Mo= 13 years) from seven secondary schools. The data was collected in March-May 2008. The survey consisted 37 Likert-scaled items from the Proactive Coping Inventory and from the General Self-Efficacy Scale. The survey consisted of four scales: Proactive Coping, Instrumental Support Seeking, Emotional Support Seeking and General Self-Efficacy. The participants' age, gender and studying in specialist streams were asked as background information. As a result, most of the participants (62 % girls, 38 % boys) reported fairly strong proactive coping: they can see obstacles as a challenge and they set goals and regulate their behaviour to achieve the goals. Most of the participants reported that they seek instrumental and emotional support when having troubles. Girls reported more social support seeking than did boys and the mean difference was statistically significant. Most of the participants had fairly high sense of self-efficacy. However, 4 % of the participants reported that they don't believe in their capabilities. Some of these participants reported that they neither use proactive coping nor seek informational or emotional support when having troubles. Proactive coping correlated positively with self-efficacy and with social support seeking. In this study self-efficacy and social support seeking explained 47 % of proactive coping. It was discussed that children's high sense of self-efficacy and social relationships can act as protective factors in transition to secondary school. When supporting children's self-efficacy and social relationships one also assists children's proactive coping. Proactive coping can be seen to support children's personal growth.Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin seitsemännellä luokalla opiskelevat lapset käyttävät proaktiivisia hallintakeinoja, uskovat omaan pystyvyyteensä sekä käyttävät sosiaalista tukea. Proaktiivisilla hallintakeinoilla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa sitä, että lapsi pystyy näkemään vaikeudet haasteina, joista on mahdollista selvitä. Lapsi asettaa itselleen tavoitteita, kartuttaa resurssejaan ja säätelee omaa toimintaansa asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen uskoa omista kyvyistään ja pystyvyydestään. Sosiaalinen tuki oli tässä tutkimuksessa jaettu käytännön tukeen ja emotionaaliseen tukeen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin mallia, jossa minäpystyvyys ja sosiaalisen tuen käyttö nähdään resursseina proaktiivisille hallintakeinoille (Greenglass 2002). Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 445 helsinkiläistä seitsemäsluokkalaista maalis-toukokuussa 2007. Mukana tutkimuksessa oli seitsemän koulua kuudesta eri Helsingin suurpiiristä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli 37 likert-asteikollista väittämää. Mittarissa käytettiin osioita The Proactive Coping Inventory -mittarista sekä The General Self-Efficacy -mittaria. Mittari sisälsi neljä skaalaa: proaktiiviset hallintakeinot, käytännön tuen etsiminen, emotionaalisen tuen etsiminen ja minäpystyvyys. Taustamuuttujina kysyttiin sukupuolta ja ikää. Lisäksi kysyttiin, opiskeleeko vastaaja painotetulla luokalla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneista lapsista (tyttöjä 62 % ja poikia 38 %) suurin osa kertoi käyttävänsä jossain määrin proaktiivisia hallintakeinoja eli näkevänsä vaikeudet haasteina, asettavansa itselleen tavoitteita ja säätelevänsä omaa toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsista suurin osa kertoi etsivänsä sekä käytännön tukea että emotionaalista tukea vaikeita tilanteita kohdatessaan. Tytöt kertoivat etsivänsä sosiaalista tukea poikia enemmän. Ero tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Suurin osa vastaajista kertoi uskovansa jossain määrin omaan pystyvyyteensä. Kuitenkin vastaajista 4 % kertoi, että ei usko omaan pystyvyyteensä vaikeita tilanteita kohdatessaan. Osa heistä ei myöskään käytä proaktiivisia hallintakeinoja eikä etsi sosiaalista tukea. Proaktiivisten hallintakeinojen käyttö korreloi positiivisesti minäpystyvyyden ja sosiaalisen tuen käyttämisen kanssa. Tässä tutkimuksessa minäpystyvyydellä ja sosiaalisen tuen käytöllä voitiin selittää 47 % proaktiivisten hallintakeinojen käytöstä. Johtopäätöksissä pohdittiin, että lasten minäpystyvyyden ja sosiaalisten suhteiden tukeminen voivat toimia resursseina siirtymässä alakoulusta yläkouluun ja lapsuudesta nuoruuteen. Minäpystyvyyden ja sosiaalisten suhteiden tukeminen edesauttavat proaktiivisten hallintakeinojen käyttöä ja lisäävät siten lasten elämänhallinnan tunnetta.
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lastenva.pdf 632.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record