Lääkitystiedon ajantasaistaminen ja lääkityksen turvatarkastus HYKS Syöpäkeskuksessa uro-onkologian poliklinikalla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151362
Title: Lääkitystiedon ajantasaistaminen ja lääkityksen turvatarkastus HYKS Syöpäkeskuksessa uro-onkologian poliklinikalla
Author: Kähkönen, Asta
Other contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Helsingfors universitet, Farmaceutiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151362
http://hdl.handle.net/10138/199512
Thesis level: master's thesis
Discipline: Socialfarmaci
Social Pharmacy
Sosiaalifarmasia
Abstract: According to international studies, medication records are often incomplete in hospitals' patient information system. Medication reconciliation is an effective method to prevent medication errors and improve medication safety. A medication review is a useful tool in the assessment of drug-related problems (DRPs). DRPs can cause severe patient harm and even cause death. Approximately one third of Finnish people are diagnosed with cancer during their lifetime. About 16 000 patients receive cancer treatments in the Helsinki University Central Hospital Cancer Centre (HUCHCC). There are no clinical pharmacy services in the division of the solid tumors of HUCHCC. Internationally clinical pharmacy services in oncology are patient oriented and often include medication reconciliations and reviews. The clinical pharmacy services have increased patient safety also in the oncological specialty. The aim of this study was to find out the accuracy of the medication charts and identify the DRPs among 70-80-year-old patients with 6 or more medicines in uro-oncological outpatient clinic of HUCHCC. Accuracy of the medication charts was assessed by pharmacist-led medication reconciliation with patient interview. Information concerning patient's medication was also searched from the national electronical prescription centre and from the records of previous hospital visits. DRPs, such as drug-drug interactions, adverse drug reactions and overlapping medications, were identified with the pharmacist-led medication review. Special attention was paid to renal insuffiency, high-alert medications and potentially inappropriate medication for patients over 75 years old. Pharmacist discussed the DRPs with the oncology specialist. The theoretical framework of this study was the theory of human error, where patient safety hazards can be prevented by using safety defences such as medication reconciliation and medication review. Altogether 30 patients with urological cancer were included in this study. On average, they were 74.3 years old and used 12.4 medications. On average, there were 6.8 discrepancies per patient in the hospital medication chart. Only one patient had the accurate medication chart. The discrepancies were most commonly related to paracetamol (n = 10), vitamin-D (n = 9) and the combination of calcium and vitamin-D (n = 8). The most common discrepancies of high-alert medications were related to enoxaparin (n=6) and oxycodone (n=6). Of the potentially inappropriate medications for over 75 years old, the most common discrepancies were related magnesium (n=8) and metoclopramide (n=5). In the medication review process, 4 acute and 44 non-acute DRPs were identified with 22 patients (2,2 per patient). 60 % of these were regarded clinically relevant and lead to actions by the oncology specialist. Reconsidering the need or efficacy of the medication was recommended 19 times and inappropriate dose or medication with renal insufficiency were identified six times in medication reviews. DRPs were usually related to non-oncological medications such as pantoprazol (n=8), the combination of calcium and vitamin-D (n=4) ja bisoprolol (n=3). The medication reconciliation process should be developed in the urology-oncology outpatient clinic. Multiprofessional medication review can be used to detect and resolve DRPs of patients with urological cancer. The results of this study can be exploited when clinical pharmacy services will be created and developed in HUCHCC.Suomessa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että sairaaloiden potilastietojärjestelmissä olevat potilaiden lääkitystiedot eivät usein ole ajan tasalla. Tutkimusten mukaan lääkitystiedon ajantasaistamisen on tehokas keino ehkäistä lääkitysvirheitä ja parantaa lääkitysturvallisuutta. Tutkimuksissa on myös havaittu, että lääkehoidon arvioinnin avulla pystytään tunnistamaan ja ratkaisemaan lääkehoitoihin liittyviä ongelmia, jotka saattavat joissain tapauksissa olla jopa kuolemaan johtavia. Noin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Syöpäkeskuksessa hoidetaan noin 16 000 syöpäpotilasta vuodessa. HYKS Syöpäkeskuksessa kiinteiden kasvainten linjassa ei ole osastofarmasiatoimintaa. Kansainvälisesti farmasistin toimenkuva syöpäpoliklinikoilla on monipuolinen, potilaskeskeinen ja sen on havaittu parantavan lääkitysturvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa HYKS Syöpäkeskuksen uro-onkologian poliklinikan, urologista syöpää sairastavien 70-80-vuotiaiden, vähintään kuutta lääkettä käyttävien potilaiden lääkitystietojen ajantasaisuutta haastattelun, potilastietojärjestelmän sekä reseptikeskuksen tietojen perusteella. Lisäksi lääkityksen turvatarkastuksen (lääkehoidon kokonaisarvointi) avulla tunnistettiin lääkehoitoihin liittyviä ongelmia, kuten haitta- ja yhteisvaikutuksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin munuaisten vajaatoimintaan, riskilääkkeisiin ja iäkkäillä vältettäviin lääkkeisiin. Havaitut ongelmat ratkaistiin yhdessä onkologian erikoislääkärin kanssa. Teoreettisena lähtökohtana tälle tutkimukselle oli inhimillisen erehdyksen teoria, jonka mukaan potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä voidaan ehkäistä suojauksilla. Tutkimuspotilaita oli kolmekymmentä. Potilaiden keski-ikä oli 74,3 vuotta ja he käyttivät keskimäärin 12,4 lääkettä. Potilastietojärjestelmän lääkitysosion tiedoissa oli runsaasti poikkeamia (6,8 per potilas) verrattuna todelliseen lääkehoitoon, ja vain yhden potilaan lääkitystiedot olivat ajan tasalla. Yleisimmät lääkeaineet, joita koskevissa tiedoissa poikkeamia havaittiin, olivat parasetamoli (n = 10), D-vitamiini (n = 9) sekä kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmiste (n = 8). Riskilääkkeistä poikkeamat koskivat yleisimmin enoksapariinia (n=6) ja oksikodonia (n=6). Iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä eniten poikkeamia oli magnesiumilla (n=8) ja metoklopramidilla (n=5). Lääkityksen turvatarkastuksessa havaittiin 22 potilaalla kaikkiaan 4 akuuttia ja 44 kiireetöntä lääkehoitoon liittyvää ongelmaa (2,2 per potilas). Lääkäri hyväksyi 29 (60 %) havaittujen lääkitysongelmien perusteella tehtyä muutosehdotusta. Lääkityksen turvatarkastuksessa ehdotettiin esimerkiksi 19 kertaa lääkkeen tehon tai tarpeen arviointia ja kuusi kertaa munuaisten vajaatoiminnan huomiointia lääkehoidossa. Lääkityksen turvatarkastuksessa todettiin, että havaitut lääkehoitoihin liittyvät ongelmat kohdistuivat enimmäkseen muihin kuin syövän hoitoon liittyviin lääkkeisiin. Yleisimmät lääkeaineet, joista muutosehdotuksia tehtiin, olivat pantopratsoli (n=8), kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmiste (n=4) ja bisoprololi (n=3). Lääkityksen ajantasaistamiseen tähtäävää toimintaa tulee uro-onkologian poliklinikalla jatkossa kehittää. Moniammatillisen lääkityksen turvatarkastuksen avulla voidaan havaita ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia myös polikliinisilla syöpää sairastavilla potilailla. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun farmasistin tehtäviä ja toimenkuvaa aletaan luoda ja kehittää HYKS Syöpäkeskuksessa.
Subject: lääkitystiedon ajantasaistaminen
lääkitysturvallisuus
urologinen syöpä
HYKS Syöpäkeskus
kliininen farmasia
lääkehoidon arviointi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record