Kotihoidossa olevien iäkkäiden lääkitys, vältettävien ja varauksin soveltuvien lääkkeiden käyttö sekä yhteys toimintakykyyn

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151363
Title: Kotihoidossa olevien iäkkäiden lääkitys, vältettävien ja varauksin soveltuvien lääkkeiden käyttö sekä yhteys toimintakykyyn
Author: Jyrkkä, Anu
Other contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Helsingfors universitet, Farmaceutiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151363
http://hdl.handle.net/10138/199513
Thesis level: master's thesis
Discipline: Socialfarmaci
Social Pharmacy
Sosiaalifarmasia
Abstract: The number of home-dwelling aged is increasing in Finland. Rational medication use is one of the factors, which ensures the good functional abilities needed for independent or assisted living at home. No timely research on the medication use of the home-dwelling aged in Finland is published. Research on their medication use makes it possible to identify the drug related problems. Identifying drug related problems and rationalizing or deprescribing medications belong to risk management which aims at avoiding adverse drug events that might impair functional abilities. The aim of this Master's Thesis was to describe the medications used by the home services assisted home-dwelling aged, to study the prevalence of potentially inappropriate medication use (PIM) and clinically significant (SFINX Class D) drug-drug interactions and to study anticholinergic and serotonergic loads of medications used. Additionally, correlation between the use of PIMs according to Beers criteria and functional abilities measured by RAVA™ was studied. This study was conducted as a part of a larger interventional and randomized study in Town of Lohja, 'Development of a Coordinated, Community-Based Medication Management Model for Home-Dwelling Aged in Primary Care'. The cross-sectional baseline data was collected in autumn 2015. The study cohort (n=188) consisted of home-dwelling aged who were assisted by home services aged 65 or older and living in Lohja. They were randomized into intervention (n=101) and control groups (n=87). Majority of them were women (69%) and their mean age was 83 years. The mean number of medications used was 13. Data on prescription drugs (both regular and irregular) was collected from their medication lists. Most severe, class D drug interactions were checked out from reports of SFINX database. Potentially inappropriate medication (Beers 2015), anticholinergic load and serotonergic load were checked out from reports of Salko database. Medications were analyzed in both groups separately. RAVA evaluation was conducted by home care nurses and practical nurses. Pearson's correlation coefficient was calculated to analyse the associations between the amount of potentially inappropriate medication and functional ability in addition on crosstabs. The most commonly used drug classes were central nervous system medications (n=184, 98 %) and cardiovascular medications (n=176, 94 %). The most common drug was paracetamol (n=155, 82 %). Benzodiazepines and related drugs was used by 43 % (n=80) and antipsychotics 17 % (n=32) participants. At least one anticholinergic medication (two or three points) according to Salko database was used by 27 % participants; 13 % had concomitantly more than one serotonergic drugs. Prevalence of the clinical significant drug-drug interaction was 8 %. Almost four out of five had potentially inappropriate medications according to the Beers 2015 criteria of which the most common drug was pantoprazol (n=60, 21 %). The number of the PIMs used by the study participants did not correlate between the functional ability measured by RAVA class (Pearson correlation coefficient 0.024). Aged among home care services are highly medicated and the potentially inpropriate medication use is common. Coordinated models and interprofessional medication reviews are needed to ensure rational and safe medication therapy of the aged. However, correlation between functional ability measured by RAVA class and Beers medicines use was not shown.Yhä useampi iäkäs on kotihoidon palveluiden piirissä Suomessa. Kotona asumisen edellytyksenä on hyvä toimintakyky, ja lääkehoito on yksi siihen vaikuttavista tekijöistä. Suomalainen tuore tutkimustieto kotihoidon piirissä olevien iäkkäiden lääkkeiden käytöstä on vähäistä. Tietämys kotihoidossa olevien iäkkäiden lääkehoidosta auttaa löytämään mahdollisia siihen liittyviä ongelmia. Niiden tunnistaminen, vähentäminen ja poistaminen esimerkiksi turhaa lääkitystä purkamalla on lääkehoidon riskienhallintaa, jonka avulla pyritään välttämään toimintakykyä heikentäviä lääkkeiden aiheuttamia haittatapahtumia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidossa olevien iäkkäiden lääkehoitoa. Lääkityksestä selvitettiin eri terapiaryhmien käyttöä ja iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleisyyttä sekä sen yhteyttä iäkkään toimintakykyyn RAVA™-luokalla mitattuna. Lisäksi arvioitiin vakavimpien D-luokan interaktioiden yleisyyttä ja lääkitysten mahdollisesti sisältämän antikolinergisen ja serotonergisen kuormituksen määrää. Tutkielmassa käytettiin Lohjan satunnaistetun interventiotutkimuksen (Turvallisen lääkehoidon varmistaminen ikääntyvien kotihoidossa koordinoidulla toimintamallilla) lähtötilanteen poikkileikkausaineistoa, joka oli kerätty syksyllä 2015. Lääkitystiedot saatiin tutkimukseen suostuneiden Lohjan säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vähintään 65 vuotta täyttäneiden (n=188) lääkityslistoista ja niiden perusteella tehdyistä SFINX- ja Salko-raporteista. Lääkitys tutkittiin myös erikseen tutkimus- (n=101) ja vertailuryhmästä (n=87). Kotihoidon hoitajat tekivät toimintakykyä kuvaavat RAVA-mittaukset. Tutkittavien keski-ikä oli 83 vuotta ja heistä 69 % oli naisia. Käytössään heillä oli keskimäärin 13 lääkärin määräämää säännöllisesti tai tarvittaessa otettavaa lääkettä. Monilääkittyjä tutkittavista oli 94 %, kun rajana oli seitsemän lääkkeen samanaikainen käyttö. Tutkittavat käyttivät yleisimmin hermostoon vaikuttavia (n=184, 98 %) ja sydän- ja verisuonisairauksien (n=176, 94 %) lääkkeitä. Bentsodiatsepiini tai sen kaltainen lääke oli käytössä 43 %:lla (n=80) ja psykoosilääke 17 %:lla (n=32) tutkittavista. Yleisin säännöllisesti tai tarvittaessa käytössä oleva lääke oli parasetamoli (n=155, 82 %). Tutkittavista 27 %:lla oli käytössään vähintään yksi Salko-tietokannan mukainen kahden tai kolmen pisteen antikolinerginen lääke ja useampaa kuin yhtä serotonergistä lääkettä käytti 13 %. D-luokan lääkeinteraktio oli 8 %:ssa lääkityksistä. Tutkittavista 79 %:lla oli käytössään Beers-kriteereiden (2015) määrittelemä iäkkäällä sairaudentilasta riippumatta vältettävä lääke, joista yleisin oli pantopratsoli (n=60, 21 %). Iäkkäiden käytössä olevien Beers-kriteereiden mukaisten lääkkeiden lukumäärän yhteyttä iäkkäiden toimintakykyyn ja avuntarpeeseen RAVA-luokalla arvioituna ei havaittu. Kotihoidon iäkkäillä on käytössään paljon lääkkeitä. Lääkityksiin sisältyy runsaasti mahdollisia ongelmia, kuten iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttöä. Koordinoidun toimintamallin ja moniammatillisen lääkehoidon säännöllisen kokonaisvaltaisen arvioimisen kehittäminen on tärkeää, jotta rationaalinen lääkehoito toteutuisi ja iäkkäiden lääkehoito pysyisi hallinnassa. Havaittuja lääkehoidon ongelmia tulisi pyrkiä vähentämään suunnitelmallisella lääkityksen purkamisella. Iäkkäillä vältettävien ja varauksin soveltuvien lääkkeiden käytöstä aiheutuvat haitat eivät ole yhteydessä toimintakykyyn niin, että niiden vaikutusta pystyisi mittaamaan RAVA:n kaltaisella yleistä toimintakykyä kuvaavalla mittarilla.
Subject: iäkäs
kotihoito
lääkehoito
iäkkäillä vältettävä ja varauksin soveltuva lääke
antikolinerginen lääkitys
serotonerginen lääkitys
lääkeinteraktiot
toimintakyky


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record