Rivaroksabaanin kustannusvaikuttavuus varfariiniin verrattuna ei-läppäperäisen eteisvärinän aiheuttaman aivohalvauksen estossa: Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/199520
Title: Rivaroksabaanin kustannusvaikuttavuus varfariiniin verrattuna ei-läppäperäisen eteisvärinän aiheuttaman aivohalvauksen estossa: Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
Author: Koivula, Teija
Contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
Thesis level:
Abstract: Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Vuoteen 2030 mennessä Euroopassa arvioidaan olevan 14–17 miljoonaa eteisvärinäpotilasta. Suomessa eteisvärinäpotilaita on yli 50000. Eteisvärinän esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Iän lisäksi altistavia tekijöitä ovat sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, läppäperäinen sydänsairaus, liikalihavuus, diabetes ja krooninen munuaissairaus. Eteisvärinä ei välttämättä ole henkeä uhkaava, mutta eteisvärinää sairastavien riski saada sydänperäisestä emboliasta aiheutuva aivohalvaus on merkittävästi kohonnut verrattuna niihin, jotka eivät sairasta eteisvärinää. Aivohalvausten eston standardihoito on pitkään ollut varfariini. Varfariinihoidolla on kuitenkin monia ongelmia kuten interaktiot lääkkeiden ja ruoan kanssa ja vähintään kerran kuussa tehtävät laboratoriomittaukset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana markkinoille on tullut uusia antikoagulantteja eteisvärinän aiheuttaman aivohalvauksen estoon. Nämä uudet lääkkeet apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani ovat merkittävästi kalliimpia kuin varfariini. Koska eteisvärinää sairastavia on paljon ja potilaiden määrän uskotaan kasvavan eliniän pidentyessä, on uusien antikoagulanttien käyttöönotto herättänyt huolta terveydenhuollon rahoituksen riittävyydestä. Tietoa uusien antikoagulanttien kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan päätöksenteon avuksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioitiin yhden uuden suun kautta otettavan antikoagulantin, rivaroksabaanin, kustannusvaikuttavuutta varfariiniin verrattuna ei-läppäperäisen eteisvärinän aiheuttaman aivohalvauksen estossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tietokantahauissa löydettiin 363 viitettä, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 23 artikkelissa. Näistä yksi oli aikaisempi järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja loput 22 olivat kustannusutiliteettitutkimuksia. Kaikki kustannusutiliteettitutkimukset olivat päätösanalyyttisia mallinnuksia. Tutkimukset oli tehty kolmessatoista eri maassa. Rivaroksabaanin kustannusvaikuttavuus varfariiniin verrattuna osoittautui vaihtelevaksi pro gradu -työn järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa. Se oli kustannusvaikuttava yli puolessa tutkimuksissa, muun muassa Belgiassa, Italiassa, Norjassa ja Singaporessa. Sen sijaan Kiinassa, Thaimaassa ja Sloveniassa rivaroksabaani ei osoittautunut kustannusvaikuttavaksi. Ristiriitaisia kustannusvaikuttavuustuloksia saatiin Saksassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Rivaroksabaanin inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde varfariiniin verrattuna vaihteli 2580–174915 € saatua laatupainotettua elinvuotta (QALY) kohden kaikissa tutkimuksissa. Eurooppalaisissa tutkimuksissa inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde oli pienimmillään 4188 € ja suurimmillaan139163 € saatua laatupainotettua elinvuotta kohti. Niissä tutkimuksissa, joissa rivaroksabaanin, apiksabaanin, dabigatraanin ja varfariinin kustannusvaikuttavuutta arvioitiin toisiinsa verrattuna käyttämällä epäsuoraa vertailua tai verkostometa-analyysiä, havaittiin, että rivaroksabaani oli harvoin optimaalinen hoitovaihtoehto. Verenvuodot ovat antikoagulaatiohoidon yleisimpiä haittoja. Ne oli otettu mukaan kaikissa kustannusutiliteettianalyyseissä, mutta ilmoitetuissa vuototapahtumissa oli vaihtelua. Yleisimmin tutkimuksissa oli otettu huomioon kallon sisäisen verenvuodon akuuttihoitokustannukset ja usein myös pitkäaikaishoitokustannukset. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen kustannusutiliteettitutkimuksissa oli vaihtelua. Koska ne oli tehty eri maissa, niiden terveydenhuoltojärjestelmät, hoitokäytännöt ja kustannukset vaihtelivat. Vaihtelua oli myös mallien rakenteessa, tutkimusasetelmissa, käytetyissä tiedoissa ja oletuksissa. Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi yksiselitteistä vastausta rivaroksabaanin kustannusvaikuttavuudelle ei saatu. Tutkimusten laadussa havaittiin olevan jonkin verran puutteita ja tulosten siirrettävyys maasta toiseen näytti heikolta. Tämän pro gradu -tutkielman vahvuutena oli kattava aineiston kerääminen rivaroksabaanin kustannusvaikuttavuudesta varfariiniin verrattuna sekä menetelmien ja tulosten läpinäkyvä raportointi. Rajoituksena tässä työssä oli, että yksi henkilö etsi julkaisut, poimi tiedot ja arvioi laadun. Tämä menettelytapa on saattanut altistaa työn virheille ja subjektiivisille tulkinnoille.Atrial fibrillation is the most common sustained cardiac arythmia. It has been estimated that there will be 14 to 17 million atrial fibrillation patients in Europe by the year 2030. In Finland, there are over 50 000 atrial fibrillation patients. The prevalence of atrial fibrillation increases by age. In addition to age, people who have hearth failure, high blood pressure, coronary artery disease, valvular hearth disease, diabetes mellitus, chronic kidney disease or who suffer from obesity have increased prevalence. Atrial fibrillation is usually not a life threatening condition. However, people who suffer from atrial fibrillation have a greater risk of the stroke compared with people who have normal sinus rhythm. Warfarin has been the standard treatment for preventing the stroke in atrial fibrillation patients. However, there are many inconveniences in warfarin therapy such as food and drug interactions and frequent laboratory visits. Therefore, new oral anticoagulants have been introduced to prevent the stroke in non-valvular atrial fibrillation. These new drugs apixaban, dabigatran, edoxaban and rivaroxaban are more expensive than warfarin. Many people suffer from atrial fibrillation and the number of atrial fibrillation patients is increasing. Due to the expected increase in the number of atrial fibrillation patients in future the costs of the new drugs have led to a concern for their impact on the health care budget. The knowledge of the cost-effectiveness of the new anticoagulants is important for decision making. In this Master’s thesis, the cost-effectiveness of rivaroxaban was compared with warfarin for stroke prevention in non-valvular atrial fibrillation. Systematic literature review was used as the study method and 363 studies were screened and 23 of them filled the inclusion criteria. One was a previously published systematic review and 22 were cost-utility studies. All of the cost-utility studies had used decision analytic modelling. The studies were conducted in 13 different countries. In the cost-utility studies included in this systematic review there was a great variability in the cost-effectiveness of rivaroxaban compared with warfarin. Rivaroxaban was cost-effective in more than half of the studies, for example in Belgium, Italy, Norway and Singapore. However, in China, Thailand and Slovenia the cost-effectiveness could not be established. Contradictory cost-effectiveness results were obtained in studies conducted in Germany, Canada and USA. The incremental cost-effectiveness ratio varied from 2580 € to 174915 € per quality adjusted life years (QALY) gained with warfarin over all the 22 cost-utility studies. In studies conducted in Europe the incremental cost effectiveness ratio varied from 4188 € 139163 €/QALY gained. In studies where rivaroxaban, apixaban, dabigatran and warfarin were compared together using an indirect comparison or a network meta-analysis it seemed that rivaroxaban was not the optimal treatment. The most common adverse effect of anticoagulation treatment is bleeding. This complication was included in all the cost-utility studies. However, there was only some uniformity of the bleeding events reported. In most cost-utility studies the acute care cost of intracranial hemorrhages was reported and in many studies, also the long term costs. The cost-utility studies included in this systematic review were quite heterogeneous. Because they were done in different countries their health care settings, treatment options and costs were different. There were also differences in cost-effective models. Modell structure, settings, data and assumptions were different. Due to the heterogeneous nature of the studies, no unambiguous answer could be reached to the question concerning the cost-effectiveness of rivaroxaban compared with warfarin. The quality assessment of the cost-utility studies revealed that some quality criteria were not met. Transferability of the results from one country to the other seemed to be poor. The strength of this master’s thesis is the comprehensive literature search concerning the cost-effectiveness of rivaroxaban compared with warfarin. Also, the reporting of methods and results are transparent. There are also limitations in this study. One person was conducting the literature search, data extraction and quality assessment. This might have increased the risk for subjective interpretations and errors.
URI: http://hdl.handle.net/10138/199520
Date: 2017-06-06
Subject: rivaroksabaani
varfariini
uudet oraaliset antikoagulantit
eteisvärinä
aivohalvaus
kustannusvaikuttavuus
cost-effectiveness
rivaroxaban
warfarin
novel oral anticoagulants
atrial fibrillation
stroke
Discipline: Sosiaalifarmasia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Koivula Pro gradu 230517.pdf 1.111Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record