Kirjat ja sarjajulkaisut

 

Helsingin yliopiston tutkijoiden kirjoittamia/toimittamia kirjoja / Helsingin yliopiston laitosten julkaisuja

Books authored/edited by researchers at University of Helsinki / Publications of departments at University of Helsinki

Kokoelmat

Uusimmat julkaisut

  • Kulmala, Kimmo; Salonen, Markku (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 24
  • Suutari, Timo; Heiskanen, Ulla-Mari (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 23
  • Suutari, Timo (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 22
  • Zhu, Min (HECER – Helsinki Center of Economic Research, 2017)
    HECER Discussion Paper No. 419
    I investigate how Chinese exporters respond to market-specific tariff shocks that arise from US antidumping measures. Using Chinese customs data between 2000 and 2006, I find strong evidence that antidumping measures severely distort bilateral trade flows between China and the US. I also provide some evidence that the US import restrictions lead to a reduction in Chinese exports to alternative markets. I then investigate the underlying mechanism at the firm level. I document that Chinese firms that were hit with antidumping measures are less likely to export the targeted products across destinations. More importantly, antidumping measures are associated with spillovers across products within firms. That is, multi-product firms tend to switch exports to other unaffected products in alternative markets.
  • Saartenoja, Antti; Törmä, Hannu; Valkosalo, Pauli; Zawalinska, Katarzyna (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 21
    Tutkimuksessa tarkastellaan Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellista merkitystä. Tavoitteena oli esittää ehdotus konkreeteista toimenpiteistä, joilla Ylä-Savon kunnat ja Rautavaaran kunta voisivat mahdollisimman paljon hyötyä kaivoksen tuomista mahdollisuuksista. Kunnissa toimivien yritysten valmiutta osallistua urakkakilpailuihin ja saatujen urakoiden määrää selvitettiin internet- ja puhelinkyselyn avulla. Näiden tietojen pohjalta suoritettiin RegFinDyn-aluemallilla laskelmia kaivoksen tuomista henkilötyövuosista. Lisäksi tarkasteltiin logistiikkaa, liikennettä ja maankäyttöä, pää- ja aliurakoitsijoiden suhdetta, investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ja paikallisten pankkien koordinoivaa roolia. Yrittäjäkyselyn tulosten mukaan kaivoksen asioista tiedetään suhteellisen vähän ja tarjouskilpailuihin ei ole ollut mahdollisuutta osallistua. Kaivoksella on menossa pääasiallisesti maanrakennusvaihe ja pääurakoitsijoita on tässä vaiheessa 25. Niistä kymmenellä on aliurakoitsijoita, yhteensä noin 36. Tutkimuskohteena olevista kunnista ei ole yhtään pääurakoitsijaa ja vain 3 aliurakoitsijaa. Näiden kotikunnat olivat Iisalmi, Kiuruvesi ja Vieremä. Kyselyiden ja mallilaskelmien mukaan kohdekunnista olevia työntekijöitä on tällä hetkellä noin 42 ja koulutuksessa 11. Toimintavaiheessa pendelöijiä voisi olla noin 70 eli noin 20 % kaivoksen pysyvästä työntekijämäärästä. Toimenpidesuosituksissa korostuu tarve havahtua asiaan ja lisätä yritysten ja kuntalaisten informaation määrää. Muina tärkeinä tekijöinä korostuvat liikenteen infrastruktuurin parantaminen, pendelöinnin tukeminen ja alueen yritysten investointien koordinointi paikallisten pankkien kautta.
  • Balyo, Tomáš; Heule, Marijn J. H.; Järvisalo, Matti (University of Helsinki, Department of Computer Science, 2017)
    Publication series B, Report B-2017-1
  • Östman, Jan-Ola; Sandström, Caroline; Gustavsson, Pamela; Södergård, Lisa (Helsingfors universitet: Finska, finskugriska och nordiska institutionen, 2017)
    Nordica Helsingiensia 48; Dialektforskning 5
  • Rantanen, Manu; Kangaspunta, Kari; Laanterä, Kari (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 20
    Lain mukaan kuntien tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen joko tuottamalla itse, ostamalla yrityksiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta. Hyvinvoinnin kehittämisen haasteina ovat muutokset palvelurakenteessa, väestön ikärakenteessa, palvelujen toimittaminen harvaan asutulle maaseudulle sekä kansanterveydelliset tekijät, kuten mielenterveyden edistäminen. Nämä haasteet koskettavat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Senet (Palveluja ja työtä yhteisötalouden verkostoilla) -hankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja hyvinvointipalveluiden edistämiseksi. Eräs mahdollisuus on hyödyntää yhteisötalouden toimijoita. Yhteisötaloudella tarkoitetaan osuuskuntien, säätiöiden, yhdistysten, sosiaalisten yritysten sekä keskinäisten yhtiöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena on demokraattisen yhteistyön avulla edistää jäsenen ja ympäröivän yhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia. Järjestöt tuottavat 18 % sosiaalipalveluiden ja 6 % terveyspalveluiden kokonaistuotannosta. Järjestöissä ja yhdistyksissä on noin miljoona toimijaa. Viime aikoina on havaittu, että järjestöjen ja yhdistysten yhteenliittyminen on keino vahvistaa alueellista toimintaa, lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tukipalveluiden yhdistäminen hyödyntää laajasti sekä palveluntarjoajia että niitä tarvitsevia. Lisäksi yhdistymisellä voidaan kehittää toimintaedellytyksiä yhteisen toimitilan avulla, jolloin järjestöillä on yhteiset kokoustilat, toimisto- ja tietoliikennepalvelut. Senet-hankkeen avulla on Mikkeliin perustettu yhdistysten yhdistys ja Pieksämäellä yhteistoimintaorganisaatio on perusteilla. Järjestöjen ja yhdistysten lisäksi eri hankkeet toimivat myös hyvinvoinnin kehittämiseksi. Savonlinnassa hanketoimijat koottiin verkostoksi, jossa yhteistyössä kehitettiin Hyvinvointimarkkinat-tapahtuma. Tämän pohjana oli Savonlinnan viidellä kylällä tehdyt kyselyt, joiden mukaan lapsiperheet tarvitsevat lastenhoito- ja siivouspalveluita, nuoret ja keski-ikäiset vapaa-ajan ja harrastustoiminnan palveluita ja iäkkäät kotiapu- ja kodinhoitopalveluita. Vastaajista suurin osa oli iäkkäitä. Hyvinvointimarkkinat järjestettiin kylille, joissa kyselyt oli tehty. Tapahtuman tarkoituksena oli aktivoida ja osallistaa kylien asukkaita toimintaan, tiedottaa palveluista sekä niiden tarpeista ja aktivoida mahdollisia palveluntuottajia kylille. Hyvinvointia kehitettäessä on tärkeää huomioida, että hyvinvoinnin tärkeänä perustana on mielenterveys. Senet-hankkeen kansainvälisenä kumppanina on italialainen Insieme si può -osuuskunta, joka tuottaa myös asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Italiassa mielenterveyskuntoutujien hoitoa on kehitetty avohoitoon painottuvaksi, kun maan mielisairaalat lakkautettiin vuonna 1978. Italiassa mielenterveyskuntoutujien hoidossa yhteisöllisyys on tärkeää, samoin kuntoutujan oma osallistuminen. Mielenterveyskuntoutujien on mahdollista työskennellä sosiaalisissa yrityksissä, jotka Italiassa ovat useimmiten osuuskuntia. Suomessa mielenterveyskuntoutujien hoitoa on pyritty kehittämään avohoitoon suuntautuvaksi. Laki sosiaalisista yrityksistä on ollut Suomessa voimassa vasta muutaman vuoden ja osuuskunta sosiaalisen yrityksen muotona on harvinainen. Kumppanuuspöytä on hyvinvointialan kehittämismenetelmä. Se voi olla paikallinen tai teemallinen. Paikallisessa kumppanuuspöydässä kunnan kehittämisestä kiinnostuneet käyvät vuoropuhelua. Teemallinen kumppanuuspöytä kokoaa samasta aiheesta kiinnostuneet eri sektoreiden toimijat yhteen laajalta alueelta. Kumppanuuspöytää voidaan käyttää uusien toimintamallien tai strategioiden kehittämiseen sekä ongelmanratkaisuun. Kumppanuuspöydän rinnalla on kehitetty hyvinvointiverkostoa, joka koostuu hyvinvointialan ja maaseudun kehittämisen asiantuntijoista. Toimijoina ovat Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi eri koulutusorganisaatiot. Verkoston tehtävänä on toimia asiantuntijana ja tehostaa hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
  • Matilainen, Anne (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Reports 19
  • Rouhiainen, Vesa (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Reports 18
  • Suvanto, Hannele; Querol, Marco; Kurki, Sami; Valkosalo, Pauli (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Reports 17
    Finnish agri-food chain is going through many structural changes. Incomes of farms have decreased and thus the number of farms has declined. However, the average size of farms and numer of animals have grown. Production of rye has decreased but production of pork meat has increased steadily. Feed, bakery, meat, wholesale and trade sectors are concentrated and mostly national, but the market entry of foreign traders and processors has increased significantly suring last decade. Although large processing companies dominate in the sausage and rye bread markets, the significant majority of companies are small or medium-sized. The Finnish food markets are stable and saturated and the consumption do not increase, but food habits are becoming more uniform with those of other European consumers and health issues as well as organic food have become important factors in consumer choices. Globalisation, the tight competition situation and changes in consumption habits put also pressures on the Finnish agri-food chain. Thus, the Finnish pigmeat sector and bakery sector are relevant cases in point due to their recent structural changes and present market situation. Pork meat to sausage chain in Finland Structural features: The pigmeat chain has undergone significant structural changes in the past decade. The number of pig farms has declined and the trend is predicted to continue. At the same time, the number of sows and fattening pigs sold per farm has increased to achieve greater efficiency. Surplus production is mainly exported, because the pigmeat market in Finland is saturated. The price of pork meat largely corresponds with the EU average. The primary sector is seeking routes through which to achieve greater efficiencies due to problems of profitability. The processing industry and the retail sector are also continually seeking greater efficiency, for example through joint ventures abroad. Economic relationships: Pig producers are generally well organised with strong horizontal and vertical links. They have horizontal organisations, which represent their interests and raise their professional skills at the national and local level. Producers are owners of three dominant Pigmeat processing cooperatives who act as intermediaries for the commercialisation of meat between farmers and processors and processors and the retail trade. Also other private processors and producers have close and deep relations. In general the relationships are stable and confidential and both are eager to have close relationships to predict production and permit better negotiation with the trade. Also considerable development work, collaborations and integration can be found especially in cooperatives. Furthermore, both formal and informal relationships exist in the horizontal and vertical relations. In terms of producers and processors, the relationship includes almost always written and long-term contracts and there is a mutual trust between partners. With processors and retailers, the contracts are also written but with less trust and less balanced negotiation power than in producer – processor relationship. Still, trust is the important element, although the negotiations have become more complex and price dominates negotiations. However, the relationships are stable because of mutual dependency especially between big processors and retailers and quite long-term or at least there is a certainty of continuation. Communication: Written contracts are common in the Finnish pig chain, but personal contacts are appreciated among all partners because of feedback and deep information. The communication is often personal and regular, especially among farmers. Technology is widely used in communication in farms but also in pig houses and business: processors and retailers have electronic data exchange systems and the computer handles many routines especially in big enterprises. Information and communication technology (ICT) will be also part of the efficiency strategy which the Finnish sausage chain needs to stay in business. Influencing factors: The main influencing factors for the Finnish sausage chain are developments towards concentrations in the feed, the processing and the trade sectors. Also structural changes and competitiveness of domestic primary production and reductions of the financial support are very important. However, it is expected that consumers prefer to buy domestic sausage and pig meat in consumer packages from a multiple retail chain also in the future, as sausage is an important part of Finnish cuisine. Rye corn to rye bread chain in Finland Structural features: Rye consumption is the highest in northern growing areas, where rye is used in bread. While rye production in Finland has increased slightly in recent years, it has decreased on the long term. Because of low profitability, rye production is nowadays low compared with consumption of rye bread. The Finnish bakery industry consists of many small local bakeries, few medium-sized and few big bakeries. There are a few nationally known brands or products but people also prefer local products. The processing sector is going through structural changes because of overproduction and efficiency problems. Also the retail sector is suffering from price wars and hard competition, but it has resources to facilitate large horizontal or vertical collaborations. Economic relationships: Horizontal relationships among rye producers are strong. The relationship between producers and processor is also personal and stable and there is a certainty of continuation partly because of lack of actors. The power is not always in balance especially in a spot market situation, where more mistrust exists. Usually rye farmers trade with one or a few malt houses or mills and quite often they have written contracts. Contract relationships are often personal, stable and long-term or there is a certainty of continuation. Also mutual trust and collaborations among producers and between producers and processors are common. The relationships between bakery industry and mills can be characterised as stable, long-term, informal, confidential and personal. This might also be due to the lack of actors or because of habits and long-term personal contacts. Although bakeries and mills have a tendency to maintain stable relationships, the competition situation has put pressure on price negotiations. Two big bakeries dominate more than half of the market, although their power is limited. Horizontal cooperation among bakeries is insignificant. However, the relationship between retailers and processors is strong and strategic, for example there is information exchange regarding sales, trends and consumer behaviour. Retailers have very stable relations with local bakeries because of mutual dependence. Mutual trust and confidence, for example in delivery certainty are seen as important elements of a satisfying relationship. Many relationships are long-term, although contracts are not always long lasting. Because of tough competition, the negotiations between bakeries and retailers are complex, but the situation is hardest among small local bakeries. The retail sector has the highest negotiation power. Communication: Written contracts are common in the Finnish rye bread chain, but personal contacts are still appreciated among all partners because of feedback and deep information, for example in research and development (R&D). Contacts are often personal and regular, especially among farmers and between bakeries and retailers. Compared with the pig chain, the information flow is not as efficient and producers need to be more active in the search for information. Technology is widely used in communication and manufacturing processes. Processors and retail have electronic data exchange systems and computers handle routines especially in big enterprises. Influencing factors: The sustainability of rye production depends on price of rye and on the agricultural support received by farmers. A reduction in support or price will have significant consequences for the mill, malt and bakery industries because then nearly all raw materials have to be imported. Other threats to the rye-bread sector are a) centralisation of trade, b) hard competition between domestic and imported raw materials and products, c) high production costs in Finland, d) high costs of raw materials and e) decrease of consumption. However, consumers are interested in functional products, health issues and pre-cooked products. This coupled with consumers’ predilection for domestic products will be an important competition factor for the Finnish rye bread chain.
  • Törmä, Hannu; Zawalinska, Katarzyna (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 16
    Sodankylän Kevitsassa on mittavat nikkeli- ja kuparimalmivarat, joiden hyödyntämistä on suunniteltu pitkään. Viimeaikainen metallien hintojen voimakas nousu on vauhdittanut kaivoshanketta. Tutkimuksemme tavoitteena oli hahmottaa kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen merkitystä erityisesti Pohjois-Lapin seutukunnalle ja Sodankylän kunnalle. Aluetaloudelliset laskelmat suoritettiin dynaamisella RegFin-mallilla vuosille 2008–2020. Tulosten mukaan kaivostoiminnan rakentamisvaihe hyödyttäisi kaikkia Lapin kuutta seutukuntaa, mutta vain rajallisessa määrin. Syinä tähän olisivat osaurakoiden laaja kohdentuminen kaikkialle Lappiin ja niiden valuminen Lapista sekä raaka-aineostot Lapin ulkopuolelta. Pohjois-Lappi hyötyisi kuitenkin eniten vuosien 2008-2009 rakentamisvaiheessa alueellisella kansantuotteella, työllisyydellä, tuotannontekijätuloilla ja hyvinvoinnilla mitattuna. Kaivoksen toimintavaihe nostaisi Pohjois-Lapin kokonaistuotannon aiempaa paljon korkeammalle kasvu-uralle. Aluekansantuotteen vuotuinen kasvu olisi suhteellisen vakaa vuosina 2010-2020. Elintaso kasvaisi rakentamisvaiheessa noin 2% ja toimintavaiheessa noin 59% nykytasosta. Kaivoshanke tukisi selvästi Pohjois-Lapin myönteistä kehitystä myös työllisyydellä, tuotannontekijätuloilla ja hyvinvoinnilla mitattuna. Kevitsan kaivoshanke loisi rakennusvaiheessa 576 uutta henkilötyövuotta, kun kerrannaisvaikutukset huomioidaan. Toimintavaiheessa syntyisi yhteensä 850 uutta henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus olisi siten 1426 henkilötyövuotta hankkeen keston aikana.
  • Suutari, Timo; Zimmerbauer, Kaj (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 15
    Tämä raportti on tuotettu osana Seinäjoki-Peräseinäjoki-kuntayhdistymisprosessin seurantahankkeen toimintaa. Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin rahoittamassa ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa hankkeessa on tarkastelu vuoden 2005 alussa toteutuneen liitoksen vaikutuksia eri teemojen kautta. Tämä raportti tuo esiin palveluihin ja elinkeinoihin liittyvän näkökulman. Raportti on jatkoa hankkeessa toteutetulle lähtötilaselvitykselle (Zimmerbauer & Kahila 2006). Raportissa on tarkasteltu erityisesti palveluyrittäjyyden tulevaisuuden näkymiä kuntaliitoksen jälkeen. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miten Peräseinäjoen alue voi tulevaisuudessa kehittyä tiettyjen maankäytöllisten toimenpiteiden, kuten itäisen ohikulkutien, seurauksena. Tähän näkökulmaan liittyy myös asumisen ja sitä kautta palvelutarjonnan leviäminen Etelä-Seinäjoelle. Yleisenä tavoitteena on ollut hahmottaa, mitkä eri tekijät Etelä-Seinäjoen alueen kehittymiseen vaikuttavat. Tutkimusaineistona ovat olleet Peräseinäjoen alueen palveluyrittäjien haastattelut sekä kahden tulevaisuustyöryhmän aineistot eläytymistehtävineen. Yrittäjien haastatteluita tehtiin yhteensä 13 kappaletta. Tulevaisuustyöryhmiin osallistui 11 henkilöä. Ryhmän jäsenet edustivat muun muassa Peräseinäjoen asukaslautakuntaa, yrittäjäjärjestöä, Seinäjoen kaupunkia, Seinäjoen seudun elinkeinokeskusta sekä Etelä-Pohjanmaan liittoa. Ryhmän jäsenille annetun eläytymistehtävän tarkoituksena oli saada vastaaja kirjoittamaan omin sanoin, miltä eteläinen Seinäjoki näyttää vuonna 2017. Kerättyjen aineistojen lisäksi raportissa on hyödynnetty lähtötilakyselyn aineistoa sekä Kaupungin läheisen maaseutuasumisen kehittäminen: Esimerkkinä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitos -hankkeen kysely- ja haastatteluaineistoa. Tulosten osalta voidaan todeta, että Peräseinäjoen alueen tulevaisuudennäkymät näyttävät aineistojen perusteella myönteisiltä. Näyttää siltä, että kaupunkirakenne kehittyy tulevaisuudessa nimenomaan eteläisen Seinäjoen suuntaan muun muassa itäisen ohikulkutien ja uusien vetovoimaisten asuinalueiden rakentumisen myötä. Alueen kehittymistä vauhdittaisi edelleen kaupan palveluiden kehittyminen Seinäjoen keskustaajaman eteläpuolelle. Kuntaliitoksen vaikutukset elinkeinoelämään ja palveluyrityksiin ovat olleet varsin vähäisiä. Kuntaliitoksen on nähty yhtäältä tuoneen jonkin verran lisää byrokratiaa. Toisaalta kuntaliitoksen toivotaan tuovan Peräseinäjoen alueelle sellaisen kasvusysäyksen, joka hyödyttää myös alueen palveluyrittäjiä. Esimerkiksi haastatellut matkailuyrittäjät kokivat, että kuntaliitoksesta on ollut heille hyötyä, sillä matkailijat löytävät heidät nyt paremmin etsiessään majoitusta ja matkailupalveluita Seinäjoelta esimerkiksi erilaisten tapahtumien ajaksi. Pääsääntöisesti yrittäjät kuitenkin kokivat, että merkittäviä muutoksia kuntaliitoksesta ei ole seurannut. Eläytymistehtäväaineiston perusteella Peräseinäjoki nähdään vuonna 2017 elinvoimaisena paikkana. Asutus on levinnyt Seinäjoen keskustaajamasta etelään, ja varsinkin Kalajärven ja Peräseinäjoen keskustan alue menestyy. Samoin lentokentän ja itäisen ohikulkutien läheisyydessä asutus lisääntyy liikenneyhteyksien parantuessa. Toisaalta negatiivisena kehityksenä pelättiin asutuksen ja palveluiden osittaista keskittymistä, mikä näkyisi sivukylien näivettymisenä. Keskittyminen vaikuttaisi myös joihinkin kyläkouluihin. Mahdollisilla tulevilla kuntaliitoksilla ei nähty juurikaan olevan vaikutusta eteläisen Seinäjoen kehittymiseen. Kehittymisen nähtiin suurelta osin riippuvan asukkaiden omasta aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta.
  • Törmä, Hannu; Zawalinska, Katarzyna (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2007)
    Raportteja 14
    Sotkamon Talvivaarassa on mittavat nikkelimalmivarat joiden hyödyntämistä on suunniteltu jo pitkään. Nikkelin hinta on noussut vuodesta 2001 lähes kymmenkertaiseksi ja viimeisten kahden vuoden aikana kolminkertaiseksi, joten toiveet malmin kannattavaan hyödyntämiseen ovat korkealla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen merkitystä Kainuun maakunnalle. Erityisen tarkastelun kohteena oli uusien toimialoittaisten henkilötyövuosien määrä. Aluetaloudelliset laskelmat suoritettiin dynaamisella RegFin-mallilla vuosille 2007–2025. Tulosten mukaan sekä kaivostoiminnan rakentamis- että toimintavaihe olisivat Kainuun kannalta hyvin myönteinen asia. Maakunnan BKT kasvaisi noin 24 % ja työllisyys paranisi paljon aluetalouden perusuraan verrattuna. Kaivos tuottaisi useimmille toimialoille runsaasti uusia henkilötyövuosia. Uutta työtä tulisi kaivostoiminnan lisäksi erityisesti rakentamiseen, kuljetuksiin ja muille palvelualoille. Kaivostoiminta tuottaisi rakentamisvaiheessa 20 %:n urakka-arvo-osuudella noin 1300 ja toimintavaiheessa noin 2000 uutta henkilötyövuotta kun toiminnan suorat ja kerrannaisvaikutukset huomioidaan. Työllisyysvaikutukset alenevat nopeasti kun urakka-arvo-osuus laskee. Henkilötyövuosia syntyisi vain noin 750, jos osuus olisi 10 %.
  • Nelimarkka, Jaakko (HECER – Helsinki Center of Economic Research, 2017)
    HECER Discussion Paper No. 418
    Fiscal foresight, economic agents receiving information about future fiscal policy, affects the consistency of results about the causal effects of government spending. This study explores the propagation of government spending shocks using a noncausal VAR model that allows for anticipation of exogenous fiscal policy changes. Overcoming the issue of insufficient information, the government spending shock is extracted from an anticipated error term by using institutional information about the conduct of fiscal policy. In addition, the approach nests the conventional causal structural VAR as a special case. In the U.S. economy, the identified spending shock comoves with defence expenditures. The shock increases consumption, employment and output one and a half years prior to its materialisation in government spending. After the shock arrives, real wages respond positively while investment turns negative. The estimated fiscal multiplier is close to unity.