Kirjat ja sarjajulkaisut

 

Helsingin yliopiston tutkijoiden kirjoittamia/toimittamia kirjoja / Helsingin yliopiston laitosten julkaisuja

Books authored/edited by researchers at University of Helsinki / Publications of departments at University of Helsinki

Samlingar

Nyligen publicerat

  • Kangas, Jonna; Fonsén, Elina (Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, 2018)
    Opettajankoulutuslaitoksen muut julkaisut
  • Mattila, Tuomas J.; Rajala, Jukka (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2018)
    Raportteja 175
    Maan tiivistyminen on yleinen viljelymaiden ongelma. Entistä raskaammat maatalouskoneet lisäävät maaperän kuormitusta. Kun maaperä tiivistyy, sen irtotiheys kasvaa ja huokosten määrä vähenee, mikä heikentää maan vedenpidätyskykyä, vedenläpäisykykyä sekä kaasunvaihtoa. Tiivistymisen seurauksena juurten kasvu heikkenee ja ravinteiden otto vähenee. Satotasot jäävät vaatimattomiksi. Maatalousrenkaat ovat kehittyneet viime vuosina. Oikein mitoitettujen ja valittujen maatalousrenkaiden avulla koneiden tiivistymisriskiä voidaan vähentää selvästi. Tärkeimmät tekijät tiivistymisriskien kannalta ovat rengaskuorma ja rengaspaine. Uudemmilla renkailla alhaisilla rengaspaineilla voidaan kantaa entistä suurempia kuormia. Tämä vähentää maan tiivistymisriskejä, mutta myös rengaskuormien pienentäminen voi olla kustannustehokas tapa vähentää tiivistymistä. Koneketjutarkastelulla voidaan tunnistaa maan tiivistymisen kannalta oleellisimmat koneet ja kohdentaa muutoskohteet näihin. Viljelykiertoa monipuolistamalla voidaan vähentää tarvittavaa koneiden kokoa ja painoa. Mikäli koneita ei voida työn sujuvuuden kannalta keventää tarpeeksi kevyiksi, rengaskuormia voidaan vähentää lisäämällä pari- ja telipyöriä. Jotta rengaskuormien vähentämisestä saadaan etua, rengaspaineet tulee sopeuttaa työoloihin. Oikeiden rengaspaineiden käyttö eri tilanteissa helpottuu rengaspainetaulukon ja pikasäätöventtiilien avulla. Renkaiden päivitys uudempiin, suuremman ilmatilavuuden tai suuremman joustavuuden renkaisiin voi mahdollistaa selvästi alemmat ilmanpaineet ja sitä kautta alhaisemman tiivistymisriskin. Renkaiden päivittäminen vaatii kuitenkin perehtymistä vaihtoehtoihin ja muutamiin keskeisiin teknisiin ominaisuuksiin (vierintäkehä, halkaisija, kuormitettu säde, kantavuus eri paineilla), joten siihen on hyvä varata aikaa ja ajatuksia. Uudet työkalut tiivistymisriskien arviointiin (Terranimo) helpottavat renkaiden valintaa ja vaikutusten arviointia huomattavasti. Kaikissa tilanteissa tyydyttävän alhaisiin tiivistymisriskeihin ei kuitenkaan päästä. Näissä tilanteissa raideviljely (controlled traffic farming) on lupaava keino tiivistymisen rajoittamiseksi vain osalle peltoa. Raportissa kuvataan suunnittelumenetelmiä ja työkaluja, joiden avulla tiivistymisriskiä voidaan arvioida ja annetaan esimerkkejä tiivistymisriskien vähentämisestä käytännön tilatasolla.
  • Henrÿ, Hagen; Hytinkoski, Pekka; Klén, Tytti (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2017)
    Publications 35
  • Lehti-Eklund, Hanna (Nordica, Finskugriska och nordiska avdelningen vid Helsingfors universitet, 2018)
    Nordica Helsingiensia 49b
  • Willberg, Elias; Muukkonen, Petteri; Toivonen, Tuuli (Department of Geosciences and Geography, 2017)
    Department of Geosciences and Geography C13
    Geoinformatiikan opetus suomalaisissa yliopistoissa muuttuu vauhdilla. Muutoksen taustalla on yhtäällä yliopistojen koulutusohjelmien yleiset muutokset ja toisaalta alan yleisen yleinen kehitysvauhti. Nopeasti muuttuvassa ympäristöstä nykytilan ymmärryksen rooli korostuu. Tämä raportti kartoittaa geoinformatiikan yliopisto-opetuksen tilaa Suomessa lukuvuonna 2016-2017. Se kokoaa yhteen opetuksen tarjontaa, sisältöjä ja laajuuksia kuudessa geoinformatiikkaa eniten opettavassa yliopistossa Suomessa. Selvitys laadittiiin geoinformatiikan yliopistoverkosto FIUGINETin puitteissa ja tarkastelussa ovat olleet mukana kaikki verkoston jäsenyliopistot. Tarkastelun kimmokkeena oli Helsingin geotieteiden ja maantieteen laitoksen tarve uudistaa geoinformatiikan opetusta syksystä 2017 alkaen, mutta tarkastelu tehtiin yhteistyössä geoinformatiikkaa opettavien laitosten kanssa. Tiedot kerättiin opetustaulukkoon, johon kurssien perustietojen lisäksi listattiin myös kuinka syvällisesti mikin kurssi käsitteli geoinformatiikan eri sisältöjä. Lopuksi vastuuhenkilöt kultakin laitokselta tarkistivat ja täydensivät taulukon tietoja. Tulokset osoittavat, että geoinformatiikan kursseja on paljon tarjolla Suomen yliopistoissa ja ylempään korkeakoulututkintoon geoinformatiikassa on mahdollisuus neljässä yliopistossa. Opetus painottuu syventäviin opintoihin ja se annetaan kanditasolla pääosin suomeksi, mutta maisterivaiheessa lähinnä englanniksi. Opetuksen painopiste on erilaisissa analyyseissa, datan keräämisessä ja tuottamisessa, sekä sen hallinnassa. Kaikkiaan geoinformatiikan teknisempiä osa-alueita opetetaan melko vähän, ja saattaa olla, että niille olisi enemmänkin kysyntää. Erikoistumista laitosten välillä on havaittavissa, sillä opetuksen sisällöissä on selvästi erilaisia painotuksia laitosten välillä. Geoinformatiikan opetuksen yhtenä haasteena onkin yhtäällä valmistaa opiskelijoita mahdollisimman hyvin työelämään ja toisaalta kehittää heidän kriittistä ajattelukykyään. Osaamisen tarpeiden muuttuessa yhteistyön lisääminen yliopiston ja yhteiskunnankin eri toimijoiden välillä on entistä tärkeämpää. Tulevaisuudessa geoinformatiikka todennäköisesti jatkaa leviämistään uusille aloille ja myös tässä kehityksessä geoinformatiikkaa opettavilla yksiköillä on tärkeä rooli.
  • Salonen, Maria; Tenkanen, Henrikki; Toivonen, Tuuli (Department of Geosciences and Geography, 2015)
    Department of Geosciences and Geography C9
  • Kupiainen, Sirkku; Marjanen, Jukka; Ouakrim-Soivio, Najat (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 2018)
    14
  • Moula, Munjur E.; Sorvari, Jaana; Oinas, Pekka (Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, Finland, 2017)
  • Hämäläinen, Eila (Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 2017)
    Kakkoskieli 8
  • Lanne, Markku (HECER, Helsinki Center of Economic Research, 2018)
    HECER, Discussion Paper No. 423
    We consider estimation of the structural vector autoregression (SVAR) by the generalized method of moments (GMM). Given non-Gaussian errors and a suitable set of moment conditions, containing a sufficient number of relevant co-kurtosis conditions, the GMM estimator is shown to achieve global identification of the parameters of the SVAR model up to changing the signs of the structural shocks. We also propose a procedure, based on well-known moment selection criteria, to find the optimal set of moment conditions among the sets that guarantee identification. According to simulation results, the finite-sample performance of our estimation method is comparable, or even superior to that of the recently proposed pseudo maximum likelihood estimators. The two-step estimator is found to outperform the alternative GMM estimators. An empirical application to a small macroeconomic model estimated on postwar U.S. data illustrates the use of the methods. JEL Classification: C32 Keywords: structural VAR model, non-Gaussian time series, generalized method of moments
  • Pyyry, Noora; Tainio, Liisa; Juuti, Kalle; Vasquez, Raine; Paananen, Maiju (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 2017)
    13
  • Linnakangas, Esko (Copyright © 2018 Esko Linnakangas, 2018)
    Kirjassa käsitellään tieliikenneverojen historiaa ja tulevaisuutta. Autoveron lisäksi esillä ovat muutkin autoihin ja moottoripyöriin liittyvät verot, kuten ajoneuvovero ja polttoainevero. Konkreettisen sysäyksen teokselle antoivat tammikuussa 2017 julkistettu ja alas ammuttu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin liikenneverkkoesitys, jonka osana oli autoveron poistaminen, ja pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa ollut, helmikuussa 2017 kaatunut moottoripyörien ajoneuvoveroesitys. Kirjassa selostetaan myös parlamentaariselle liikennetyöryhmälle keväällä 2017 annetut lausunnot. Lisäksi teoksessa käsitellään vuonna 2018 voimaan tulevia romutuspalkkioita, sähköautojen hankintatukia sekä kaasu- ja etanolikonversioiden tukia. Kirjan lopussa tarkastellaan robottiveroa ja perustuloa.
  • Mäkinen, Riitta; Virtanen, Aimo (Helsingin yliopisto, 2000)
    Helsingin yliopiston arviointihankkeita nro 8
  • Jokinen, Jaana; Karjalainen, Sinikka; Mäkäläinen, Heidi (Helsingin yliopisto, kielikeskus, 2018)
    Kielikeskuksen julkaisusarja, vol 7
  • Koerselman, Kristian; Salonen, Mikko A.A. (HECER, Helsinki Center of Economic Research, 2018)
    HECER, Discussion Paper No. 422
    Abstract We study the determinants of the size of the core in the school choice problem using three years of data from a large higher education application clearinghouse. The clearinghouse uses a variation of the college-optimal stable mechanism (COSM) to assign applicants to slots in Finnish polytechnics. If the core is large, switching to a student-optimal stable mechanism (SOSM) could yield large improvements for applicants at a cost to schools. We however find that the core is either a singleton or very small each year. This suggests that the student/school trade-off is relatively unimportant within the set of stable matchings in Finnish polytechnic assignments. We show that the similarity of COSM and SOSM matchings is due to correlated school priorities, differing numbers of students and slots, and to students only applying to a small number of programs each. Because these properties are common to other higher education school choice problems, our conclusions are likely to generalize. In spite of the fact that Finnish polytechnics jointly only accept a third of applicants, accepted applicants' average matriculation exam grades are not much better than those of the median applicant. We attribute this to the low effective number of programs applied to, and suggest that details in the design of the application process affect the trade-off in match quality. JEL Classification: C78, D82, C71 Keywords: school choice, singleton core, deferred acceptance, match quality