PRIMARY SCLEROSING CHOLANGITIS FROM CHILDHOOD TO ADULT AGE: RISK FACTORS, MONITORING AND OUTCOME

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Clinicum fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Clinicum sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine, Clinicum, Unit of Endoscopy, Clinic of Gastroenterology, Department of Internal Medicine en
dc.contributor.author Tenca, Andrea fi
dc.date.accessioned 2017-07-14T06:42:16Z
dc.date.available 2017-08-01 fi
dc.date.available 2017-07-14T06:42:16Z
dc.date.issued 2017-08-11 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-3500-1 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/200394
dc.description.abstract BACKGROUND AND AIM This thesis includes two studies conducted in a paediatric and two studies conducted in an adult primary sclerosing cholangitis (PSC) population. The common denominator was endoscopic retrograde cholangiography (ERC) with brush cytology that was performed in all patients. The aims were to: i) identify the possible environmental risk factors (Study I) and report the long-term outcome (Study II) of paediatric-onset PSC, ii) compare ERC and magnetic resonance imaging with cholangiopancreatography (MRI-MRCP) in the evaluation of disease activity and severity of patients with PSC (Study III) and evaluate the role of ERC with brush cytology as screening for cholangiocarcinoma (CC) in patients with PSC (Study IV). MATERIAL AND METHODS PSC was diagnosed, followed-up (or both) in Helsinki University Hospital (HUH). Study I: 71 patients with a new diagnosis of paediatric-onset (age < 16 years) PSC, autoimmune hepatitis (AIH) or PSC-AIH (togheter autoimmune liver diseases or AILD) between 1985-2011. Two control groups were used: 1) 91 IBD patients matched for gender and age, collected from the IBD Population Registry at HUH and 2) 716 healthy subjects matched for gender, age and also place of birth at the time of AILD diagnosis, collected from the Population Registry Centre. A questionnaire of 22 items was administered. Study II: 41 patients with a new diagnosis of paediatric-onset PSC between 1993-2011. Study III: 48 patients with PSC who underwent ERC and MRI-MRCP within + 3 months for the diagnosis or the follow-up of the disease. Study IV: 261 patients with a new diagnosis of PSC (age > 18 years) between 1 January 2006 and 31 October 2011. All cholangiographic images were scored according to the modified Amsterdam PSC score. RESULTS Study I: In multivariate analysis, children ‘living with a cat in a block of flats’ had a higher risk (OR 3.6; 95% CI: 1.2-10.8) of having AILD than healthy controls, but not IBD controls. Study II: At the end of follow-up (9 years, range 2-20 years) all children were alive and no malignancy occurred. 29/33 (88%) were not transplanted; 26/29 (78%) were not cirrhotic and 3/29 (10%) were cirrhotic. 4/33 (12%) were transplanted after a median of 7.5 years; no PSC recurrence in the graft occurred. Study III: MRCP and ERC scores for IHBD were associated with alkaline phosphatase (p = 0.016 and p = 0.018, respectively) and CA19-9 level (p < 0.001 and p = 0.030, respectively); MRCP score for EHBD was also associated with CA19-9 level (p = 0.021). Finally, peribiliary enhancement detected on MRI correlated with cytology findings for both IHBD (Spearman’s rho = 0.322, SE: 0.095, p = 0.022) and EHBD (Spearman’s rho = 0.319, SE: 0.113, p = 0.025, respectively). Study IV: Most of the patients were asymptomatic (211/261; 80.8%) and had only mild changes on cholangiography (149/261; 57.1%) at time of first ERC. Follow-up was completed in 249/261 (95%). CC developed in 7 patients and biliary dysplasia in 8 patients; brush cytology was suspicious or malignant in 8 patients at time of PSC diagnosis. Advanced EHBD cholangiographic changes (HR: 1.7; 95% CI: 1.2-2.3) and alanine aminotransferase (HR: 14.2; 95% CI: 1.9-106.4) were associated with increased risk of biliary neoplasia. CONCLUSIONS An unidentified environmental risk factor (i.e., microbial) especially associated with cats may increase the risk of PSC in children. The clinical course and outcome of paediatric-onset PSC seems to be good until adulthood with a high survival rate, with no occurrence of malignancy and LT required in only a minority of patients. MRI-MRCP use in PSC follow-up seems to be low. In this respect, ERC with brush cytology is a good screening tool for detection of biliary dysplasia or neoplasia (or both) in patients with PSC. Advanced extrahepatic disease and alanine aminotransferase elevation may predict the occurrence of CC. en
dc.description.abstract TITLE IN FINNISH: Primaarinen sklerosoiva kolangiiitti lapsuudesta aikuisuuteen: riskitekijät, seuranta ja selviytyminen Common abstract in Finnish: Primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) on etiologialtaan tuntematon sappiteitä ahtauttava sairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin tai sappitiesyöpään. Suurimmalla osalla PSC-potilaista on myös tulehduksellinen suolistosairaus (haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti). Sappitiekarsinooman esiasteena pidetään sappitie-epiteelin dysplasiaa. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin sekä lapsi- että aikuispotilaita. Kaikille tutkituille potilaille oli tehty endoskooppinen retrogradinen kolangiografia (ERC) ja otettu harjairtosolunäyte sappiteistä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteina oli etsiä mahdollisia PSC:hen liittyviä ympäristötekijöitä, tutkia lapsipotilaiden selviytymistä pitkäaikaisseurannassa, vertailla ERC:tä ja magneettikolangiografiaa PSC:n aktiivisuuden seurannassa sekä arvioida ERC:n ja harjasolunäytteen merkitystä sappitiekarsinooman seulonnassa aikuisena PSC:hen sairastuneilla. Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin kyselytutkimuksella PSC:n ympäristötekijöitä 71:ltä lapsena PSC:hen ja/tai autoimmuunihepatiittiin sairastuneelta. Mukana oli myös kaksi verrokkiryhmää. Tutkimuksessa todettiin, että mm. sisarusten lukumäärä, syntymäpaikka tai ruokailutottumukset eivät olleet yhteydessä sairastumisriskiin. Sen sijaan sairastumisriski oli 3.6-kertainen potilailla, jotka olivat asuneet rivitalossa ja joilla oli ollut kissa lemmikkinä. Toisessa osatyössä tutkittiin vuosina 1993-2011 PSC:hen sairastuneiden lasten selviytymistä pitkäaikaisseurannassa. Mukana oli 41 potilasta, joista 33 oli mukana lopullisessa analyysissä. Yhdeksällä prosentilla oli diagnoosivaiheessa maksakirroosi. Seurannan loppuvaiheessa kellään ei todettu sappitiekarsinoomaa, ja 36%:lla maksansisäisten sappiteiden PSC-muutokset olivat edenneet. Maksansiirto oli tehty 12%:lle. Kolmannessa osatyössä oli mukana 48 aikuispotilasta. Kaikille potilaille tehtiin sekä ERC että magneettikolangiografia ja todettiin, että näiden välinen korrelaatio sappitiemuutosten vaikeuden määrittämisessä oli vain kohtalainen. Kohonnut AFOS ja CA19-9 liittyivät maksan sisäisiin sappitiemuutoksiin sekä ERC:llä että magneettikolangiografialla tutkittuna. Harjasolunäytteen sytologinen löydös korreloi vain magneettikolangiografian löydöksiin. Neljännessä osatyössä tutkittiin 261 PSC:hen sairastunutta aikuispotilasta, joista suurin osa (81%) oli diagnoosivaiheessa oireettomia. ERC:ssä nähtävät sappitiemuutokset olivat lieviä 57%:lla. Seurannassa sappitiekarsinooma todettiin 7:llä potilaalla ja sappitiedysplasia 8:lla. Edenneet maksan ulkoisten sappiteiden muutokset, kohonnut ALAT, epäilyttävä sytologinen löydös ja kohonnut CEA assosioituivat sappitiekarsinooman ja dysplasian riskiin. Väitöskirjatyön johtopäätöksenä todettiin, että tuntematon ympäristötekijä (esim. kissoihin liittyvä mikrobi) voi lisätä PSC:n riskiä lapsilla. Lapsena alkaneella PSC:llä on kuitenkin hyvä ennuste ja maksansiirtoon päädytään harvoin. ERC:n ja magneettikolangiografian korrelaatio sappitiemuutosten arvioinnissa on vain kohtalainen. Magneettikolangiografian löydös korreloi sytologiseen löydökseen. ERC:n yhteydessä otettavaa harjasolunäytettä voidaan käyttää sappitiedysplasian tai karsinooman seulonnassa myös oireettomilla potilailla. Edenneet maksan ulkoisten sappiteiden PSC-muutokset ja kohonnut ALAT diagnoosivaiheessa liittyvät erityisen kohonneeseen sappitiekarsinooman riskiin. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-3499-8 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title PRIMARY SCLEROSING CHOLANGITIS FROM CHILDHOOD TO ADULT AGE: RISK FACTORS, MONITORING AND OUTCOME en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.opn Ponsioen, Cyriel fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record