Yhteinen käsityö peruskoulun 7. luokalla : Opettajien kokemuksia yhteisen käsityön opetuksesta ja organisoinnista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20072150
Title: Yhteinen käsityö peruskoulun 7. luokalla : Opettajien kokemuksia yhteisen käsityön opetuksesta ja organisoinnista
Author: Riipinen, Annika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Home Economics and Craft Science
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2007
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20072150
http://hdl.handle.net/10138/20087
Thesis level: master's thesis
Abstract: Finnish education politics presume that basic education should be equal to all students. While organising craft education equality can be understood as similarity or as possibility to choose. The possibility to be able to choose whether textile or technical craft despite of one's gender has been the aim of laws and curriculums already over 30 years. In practice it's almost impossible to students to ignore feminine and masculine roles that go deep into our culture. Choosing craft has been divided by gender, which is the reason why possibility to choose has not been good enough to educationalists of equality. The latest guidelines for the National core curriculum for basic education were issued in 2004. According to curriculum craft education consists parts of both technical and textile craft. All students should take part in both sectors of crafts. Furthermore, one can be given a possibility to concentrate his studies in whether textile or technical craft. The curriculum does not set the rules how the education should be organised, which means that it can be organised in many ways depending on city, school or teacher. Teachers and other specialists have contradictory feelings towards shared craft education, because traditional way to see craft in Finland is to separate textile craft from technical craft. Both crafts have some common features that are introduced in curriculum. Besides there is many equal things in craft theories that bind textile and technical craft to each other. The main purpose of this research was to find out, how shared craft education has been organised at the 7.th grade in Finnish comprehensive school, and which things affect in the settlements. Second goal was to describe and compare teachers' experiences in teaching shared craft education. Third aim of this study was how shared craft has changed craft education. I collected the research material in May 2006 by interviewing both textile and technical craft teachers who teach shared craft. The material consists of fourteen theme interviews. In the analysis of the material I used theoretic bounded document analysis. According to the research there are three different ways to organise shared craft education: 50-50-arrangement, exchanging period and project week. In the schools that carried out 50-50-arrangement teaching was realised mainly in heterogenous groups. Principals had usual a lot of authorization on how to arrange craft education, which means that their views on equality, laws and curriculum affected in the settlements more than teachers' opinions. Teachers' attitudes to shared craft were mainly positive. The changing of craft education can be divided in two parts: the aims and the containings of the curriculum have changed, as well as the meaning of the craft as core subject. Teachers have been forced to decrease the containings of both textile and technical crafts. Despite of eliminations both crafts still have comprehensive containings. Teachers decided what to teach by these arguments: Students should learn some basic things or produce a certain product. Usually teachers had also a lot of experience and special interests in crafts. According to this research there is four significant meanings for shared craft education: 1) developing readiness for doing things, 2) developing skills of thinking, 3) delight of doing things and 4) teaching attitude.Suomalainen koulutuspolitiikka edellyttää perusopetuksen olevan tytöille ja pojille tasa-arvoista. Käsityön opetusta järjestettäessä tasa-arvo voidaan käsittää koulutuksen säädeltynä samanlaisuutena tai mahdollisuutena valintoihin. Sukupuolesta riippumaton ainevalinta käsityössä on ollut peruskoululaeissa ja opetussuunnitelmissa tavoitteena yli 30 vuotta. Käytännössä valintoihin vaikuttavat syvälle kulttuuriin ulottuvat käsitykset miehen ja naisen rooleista. Käsityövalinnat ovat jakautuneet sukupuolen mukaisesti, minkä vuoksi valinnan mahdollisuuden tasa-arvo ei ole riittänyt tasa-arvokasvattajille. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityön opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua opinnoissaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Opetuksen käytännön organisointiin liittyvät päätökset ovat jääneet kunnille ja kouluille, minkä vuoksi käsityön opetusta järjestetään eri tavoin kunnasta, koulusta ja opettajasta riippuen. Yhteinen käsityö on herättänyt opettajakunnassa ja muissa alan asiantuntijoissa ristiriitaisia tunteita, sillä käsityön osa-alueiden on perinteisesti katsottu poikkeavan toisistaan huomattavasti. Osin yhtenevien opetussuunnitelman perusteiden sisältöjen ja tavoitteiden lisäksi yhteiselle käsityölle on kuitenkin löydettävissä yhtenäistä teoreettista pohjaa. Tutkimuksen päätarkoitus oli selvittää, kuinka yhteistä käsityötä toteutetaan peruskoulun 7. luokalla ja mitkä seikat vaikuttavat opetuksen organisointiin. Toiseksi tavoitteeni oli kuvailla ja vertailla opettajien kokemuksia yhteisen käsityön toteuttamisesta. Kolmanneksi tutkimuskysymykseksi muotoutui tutkimuksen kuluessa se, kuinka kaikille oppilaille yhteinen käsityö on muuttanut käsityön opetusta. Tutkimusaineiston keräsin keväällä 2006 haastattelemalla yhteistä käsityötä toteuttavia tekstiilityön ja teknisen työn opettajia. Aineisto koostuu neljästätoista teemahaastattelusta, joita olen analysoinut teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten perusteella opetuksen toteutuksen voi jakaa ajallisesti 50-50-järjestelmään, vaihtojaksotyöskentelyyn ja projektiviikkoon. 50-50-järjestelmän kouluissa opetus toteutettiin pääosin sekaryhmissä, vaihtojaksot valintojen mukaan eriytyneissä ryhmissä. Opetuksen organisointiin vaikuttivat rehtorien tasa-arvokäsitykset sekä opetussuunnitelmien perusteiden ja lakien tulkinta. Opettajien vaikutusvalta opetuksen toteutuksen suhteen vaihteli koulu- ja kuntakohtaisesti. Erityisesti ristiriitoja aiheuttivat joidenkin rehtorien ja opettajien eriävät näkemykset tasa-arvosta. Opettajat suhtautuivat yhteiseen käsityöhön pääosin myönteisesti, mutta olivat osin huolissaan taitotason laskusta. Käsityön opetuksen muutoksen voi jakaa karkeasti ottaen kahteen osaan. Muutos näkyy opetussuunnitelman tavoitteiden ja opetuksen sisältöjen sekä oppiaineen merkityksen muuttumisena. Sekä tekstiilitöissä että teknisissä töissä oli jouduttu karsimaan oppisisältöjä, jotka kuitenkin edustivat monipuolisesti käsityön eri alueita. Oppisisältöjen valintaa perusteltiin pääasiassa perusasioiden opettelulla, opettajan kokemuksilla ja vahvuuksilla tai tuoteperusteisesti. Haastattelujen perusteella yhteiselle käsityölle oli löydettävissä neljä merkitystä: 1) Tekemisen valmiuksien kehittyminen, 2) ajattelun kehittyminen, 3) tekemisen ilo ja 4) asennekasvatus.
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
yhteinen.pdf 611.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record