Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Lähiympäristö nepalilaisessa arjessa - oppilaiden ja opettajien käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksistaan

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
lahiympa.pdf 1.540Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201011102739
Vie RefWorksiin
Title: Lähiympäristö nepalilaisessa arjessa - oppilaiden ja opettajien käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksistaan
Author: Virkki, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Home Economics and Craft Science
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Aims. Sustainable development has become the most important theme in the development co-operation in the 21st century. Sustainable development is pursued by environmental education among other things. This research rose from the discussion about the meaning of environmental education in developing countries and especially the effect it might have in the environment and society. Nepal and one of its rural private schools was selected as a research object. The themes and questions of the research are: 1. Conceptions of the immediate environment of students and teachers: What does immediate environment mean according to the students and teachers? 2. Students most important acts in the environment: What kind of effect do the students think they can have on the environment in their everyday life? 3. Teachers opinions, experiences and methods in environmental education: What do teachers think should be taught to the students in environmental education? What are the teachers actually teaching? What kind of methods are the teachers using while teaching environmental education? Researching the conceptions of immediate environment and acts in the environment gives information about the students and teachers relation with the nature in their everyday life and the baseline from which environmental education will be implemented from. Teachers opinions, experiences and methods in environmental education provide information on the current implementation of the environmental education.

Methods. Ethnography was selected as a research method. Before collecting the actual data, a pre-study was conducted. The aim of the pre-study was to specify the research themes and practice the cross-cultural interview as a research method. The actual data was collected in the last week of January 2010 in Dhangadhi, Nepal. The data included twenty-two drawings and captions from the students and one group interview with the teachers. The data was analyzed with brief quantitative analysis and full analysis was done with a qualitative method called content analysis.

Results and conclusions. Teachers and student s conceptions of immediate environment differ from each other. Students saw the immediate environment from the scientific approach while the teachers thought it was more social conception. The interface was found in their own personal environment. This interface is a good baseline for environmental education. The most important acts in the environment for the students were protection towards the environment. The students saw their possibilities to have an influence in the environment through the school. A connection between the school and acting in the environment was evident. In the teachers opinions and experiences of environmental education, environmental problems and the importance of teaching attitudes and values were found. No logic thematic entities were discovered but the teachers did use different kinds of methods in their teaching. Achieving the international aims for environmental education was very challenging in the research school because of the teachers lack of information and skills to teach the subject. The context where the school works was also challenging.Tausta ja tavoitteet. Kestävä kehitys on noussut 2000-luvun tärkeimmäksi teemaksi kehitysyhteistyössä. Kestävään kehitykseen pyritään muun muassa ympäristökasvatuksella, jolle on luotu yleisesti hyväksytyt kansainväliset tavoitteet. Tämä tutkimus sai alkunsa ympäristökasvatuksen merkityksen pohdinnasta kehitysmaan ympäristölle ja yhteiskunnalle. Kansainvälisten tavoitteiden täyttyessä sekä maan ympäristö että yhteiskunta hyötyvät. Tutkimuskohteeksi valikoitui Nepal ja erityisesti sen maaseudun yksityiskoulu, jonka oppilaat ja opettajat olivat tutkimuksen kohteena. Tutkimuksen teemat ja tutkimuskysymykset ovat: 1. Oppilaiden ja opettajien käsitykset lähiympäristöstä: Mitä tarkoittaa oppilaiden ja opettajien mielestä lähiympäristö? 2. Oppilaiden tärkeimmät arjen ympäristöteot: Miten oppilaat kokevat voivansa vaikuttaa lähiympäristöönsä omassa arjessaan? 3. Opettajien mielipiteet, kokemukset ja metodit ympäristökasvatuksessa: Millaisia asioita opettajien mielestä tulisi opettaa oppilaille ympäristökasvatuksen puitteissa? Millaisia asioita he käytännössä opettavat? Millaisia metodeja he käyttävät opettaessaan ympäristöasioita?

Lähiympäristö-käsitteen ja ympäristötekojen tutkiminen avaa oppilaiden ja opettajien arjen luontosuhdetta ja antaa tietoa ympäristökasvatuksen lähtökohdista. Opettajien mielipiteet, kokemukset ja metodit ympäristökasvatuksesta kertovat nykyisestä ympäristökasvatuksen toteuttamisesta.

Aineisto ja menetelmät. Tutkimusotteeksi valikoitui etnografia. Ennen varsinaista aineistonkeruuta toteutettiin esitutkimus, jonka tavoitteena oli tarkentaa tutkimusteemoja ja harjoitella monikulttuurista haastattelua tutkimusmenetelmänä. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin tammikuun viimeisellä viikolla vuonna 2010 Dhangadhissa, Nepalissa. Aineisto koostui oppilaiden 22 piirustuksesta ja niihin liittyvistä kuvateksteistä sekä yhdestä opettajien ryhmähaastattelusta Aineisto analysoitiin suppealla määrällisellä analyysillä sekä laajemmin sisällönanalyysin menetelmin.

Tulokset ja johtopäätökset. Oppilaiden ja opettajien käsitykset lähiympäristöstä erosivat toisistaan niin, että oppilaat näkivät ympäristönsä luonnontieteellisenä kokonaisuutena kun opettajat pitivät lähiympäristöä enemmän yhteiskunnallisena käsitteenä. Yhtymäkohta näissä ympäristökäsityksissä oli oma elämänpiiri, joka toteutuu jokaisen omien kokemusten mukaan. Tämä yhtymäkohta on hyvä lähtökohta ympäristökasvatukselle. Oppilaiden tärkeimmät arjen ympäristöteot koostuivat lähinnä ympäristöä suojelevista teoista. He kokivat vaikutusmahdollisuutensa koulussa opittujen tekojen kautta ja koulu liitettiin ympäristöajatteluun vahvasti. Opettajien mielipiteissä ja kokemuksissa heijastuivat ympäristöongelmat ja arvokasvatuksen merkitys. Eheät opetuskokonaisuudet kuitenkin puuttuivat ympäristökasvatuksessa, vaikka käytössä olikin laaja kirjo erilaisia opetusmetodeja. Kansainvälisten ympäristökasvatuksen tavoitteiden täyttäminen tutkimuskoulussa on erittäin haasteellista, koska opettajilla ei ole riittävää tietoa ja taitoa opettaa ympäristökasvatusta. Myös kehitysmaa kontekstina asettaa haasteita kasvatukselle.
URI: URN:NBN:fi-fe201011102739
http://hdl.handle.net/10138/20096
Date: 2010-09-29
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account