Erityisopetus muutoksen kynnyksellä : tilastollinen kuvaus erityisopetusjärjestelmästä ja sen määrällisestä kehityksestä 1970-luvun lopulta vuoteen 2008

Abstract

The number of Finnish pupils attending special education has increased for more than a decade (Tilastokeskus 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2005a, 2006b, 2007b, 2008b, 2008e, 2009b; Virtanen ja Ratilainen 1996). In the year 2007 nearly third of Finnish comprehensive school pupils took part in special needs education. According to the latest statistics, in the autumn of 2008 approximately 47 000 pupils have been admitted or transferred to special education and approximately 126 000 pupils received part-time special education during the 2007-2008 academic year. (Tilastokeskus 2008b, 2009b.) The Finnish special education system is currently under review. The Reform, both in legislation and in practice, began nationwide in the year 2008 (e.g. Special education strategy document, November 2007 and the development project Kelpo).

The aim of the study was the statistical description of the Finnish special education system and on the other hand to gain a deeper understanding about the Finnish special education system and its quantitative increase, by analysis based on the nationwide statistical information. Earlier studies have shown that the growth in special education is affected by multiple independent variables and cannot be solely explained by the pupil characteristics. The statistical overview and analysis have been carried out in two parts. In the first part, the description and analysis were based on statistical time series from the academic year 1979-1980 until 2008. While, in the second, more detailed description and analysis, based on comparable time series from 1995 to 2008 and from 2001-2002 to 2007-2008, is presented. Historical perspective was one part of this study. There was an attempt to find reasons explaining the observed growth in the special needs education from late 1960s to 2008. The majority of the research was based on the nationwide statistics information. In addition to this, materials including educational legislation literature, different kind of records of special education and preceding studies were also used to support the research.

The main results of the study, are two statistical descriptions and time series analysis of the quantitative increase of the special needs education. Further, a summary of the plausible factors behind the special education system change and its quantitative increase, is presented. The conclusions coming from the study can be summarised as follows: the comparable statistical time series analysis suggests that the growth in special education after the year 1999 could be a consequence of the changes in the structure of special education and that new group of pupils have been directed to special needs education.

Erityisopetuksen määrällinen kasvu on jatkunut jo yli kymmenen vuoden ajan (Tilastokeskus 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2005a, 2006b, 2007b, 2008b, 2008e, 2009b; Virtanen ja Ratilainen 1996). Vuonna 2007 erityisopetusta sen eri muodoissa sai lähes kolmasosa peruskoulun oppilaista. Viimeisimpien tilastojen valossa erityisopetukseen oli syksyllä 2008 otettu tai siirretty noin 47 000 oppilasta ja osa-aikaista erityisopetusta sai lukuvuonna 2007/08 noin 126 000 oppilasta. (Tilastokeskus 2008b, 2009b.) Erityisopetusjärjestelmää ollaan muuttamassa ja valtakunnallinen muutos niin laki- kuin käytännöntasolla on käynnissä (esim. Erityisopetuksen strategia, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta, Kelpo-kehittämistoiminta).

Tämän tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli erityisopetusjärjestelmän ja sen määrällisen kehityksen kuvaaminen valtakunnallisiin tilastoihin perustuen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisopetuksen määrällinen kehitys ei ole seurausta vain oppilaspopulaatiossa tapahtuneista muutoksista, vaan määrälliseen kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tutkimuksen päätehtävä jakautui kolmeen tutkimustehtävään. Erityisopetusjärjestelmän kuvaus ja analysointi tehtiin niin ajallisesti kuin tarkkuudeltaan kahdessa eri laajuudessa. Ensimmäisen kuvatessa erityisopetuksen määrällistä kehitystä lukuvuodesta 1979/80 vuoteen 2008 ja toisen kuvatessa tilastollisesti vertailukelpoista aikaa. Kuvausten ja aikasarja-analyysien lisäksi tarkasteltiin määrällistä muutosta mahdollisesti selittävien tekijöiden moninaisuutta lähes neljän vuosikymmen aikana. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostui erityisopetuksen valtakunnallisista tilastoista lähtien ensimmäisestä koko koulujärjestelmän kattavasta ja yhtenäisin periaattein kerätystä erityisopetuksen tilastoinnista lukuvuodelta 1979/80 vuoden 2008 tilastointiin. Erityisopetusjärjestelmän kuvaamisessa hyödynnettiin tilastojen lisäksi myös lakeja ja asetuksia, erityisopetukseen liittyviä asiakirjoja ja esityksiä sekä aiemman tutkimuksen luomaa kuvaa erityisopetuksesta ja sen määrällisestä kehityksestä.

Tutkimuksen pääasiallisina tuloksina voidaan pitää luotuja kuvauksia ja aikasarja-analyysejä erityisopetuksen määrällisestä kehityksestä sekä määrälliseen kehitykseen mahdollisesti vaikuttaneiden tekijöiden koontia 1970-luvulta nykypäivään. Analyysin perusteella näyttäisi siltä, että määrällinen kehitys 2000-luvulla selittyisi suurelta osin erityisopetusjärjestelmän rakenteen muuttumisella ja uusien oppilasryhmien mukaan tulolla, eikä niinkään oppilaspopulaatiossa tapahtuneilla muutoksilla.