Villapaidoistako elämänlankaa? : Tutkimus neulonnasta harrastuksena

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Education, Department of Home Economics and Craft Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för hushålls- och slöjdvetenskap sv
dc.contributor.author Kinnunen, Liisa
dc.date.issued 1999
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe19991308
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/20113
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella neulonnan harrastamista: etsiä yhteyksiä perinteeseen, kartoittaa nykytilannetta ja hahmotella mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen avulla haettiin vastausta neulontaharrastuksen viriämiseen liittyviin tekijöihin, harrastuksen ilmenemiseen ja neulonnan merkitykseen harrastajalle. Teoreettisen viitekehyksen mukaan neulontaa tarkasteltiin harrastuksena, käsityön osa-alueena jaopittuna taitona. Lisäksi neulonnan merkitystä harrastajalle lähestyttiin kartoittamalla merkitystentaustalla olevia arvoja ja asenteita. Tutkimuksen suoritustavaksi valittiin kyselylomakkeen avulla toteutettava kvantitatiivinen menetelmä, jota täydennettiin tulosten tulkinnassa käytetyllä kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kyselylomakkeeseen sijoitettiin monivalintakysymysten ja väittämien lisäksi laajempi neulonnan merkitystä kartoittava avoin kysymys. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja kuva neulonnan harrastamisesta Suomessa. Tutkimuksen yhteistyökumppaneiksi lupautuivat Helsingin villakehräämö ja Novita Neuleet -lehti, joiden avulla pystyttiin tavoittamaan neulonnan harrastajia ympäri Suomea. Tutkimus suoritettiin postikyselynä, joka lähetettiin Novita Neuleet -lehden tilaajille ja samansuuruiselle ryhmälle oletettuja neulonnan harrastajia. Otoksen koko oli 603 henkilöä, joista 325 palauttitäytetyn lomakkeen määräaikaan mennessä. Vastausten palautumisprosentti oli 54%. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa, jonka avulla aineistosta laadittiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä tarvittavat tunnusluvut. Ryhmien välisiä eroja testattiin ristiintaulukoinneilla ja tilastollisilla testeillä. Neulonnan arvostusta ja merkitystä kuvaavista väittämistä laadittiin faktorianalyysi mahdollisten neulojatyyppien muodostamista varten. Neulonnan merkitystä harrastajalle tulkittiin sisällön erittelyllä sekä olemustyyppianalyysiä soveltamalla. Tulosten perusteella neulontaharrastuksen viriämiseen liittyivät keskeisesti suvun ja perinteen merkitys, tarpeet ja koulukokemukset. Neulontaa harrastettiin paljon, sillä vastaajista 99% neuloi käsin vähintään yhden työn vuodessa. Eniten neulottiin villapaitoja (82%). Tilastollisesti Novita Neuleet -lehden tilaajat neuloivat vertailuryhmää enemmän. Neulonnan merkityksissä harrastajalle korostettiin hyödyllistä ajankäyttöä, rentoutumista, luovuutta ja itsensä ilmaisua. Neuleen valmiiksi saaminen tuotti mielihyvää, joka ilmeni antamisen ilona, haasteiden voittamisena ja onnistumisen kokemuksina. Harrastajien toimintaa kuvaamaan muodostettiin kaksi neulojatyyppiä: elämäntapa- ja tarveneulojat. Elämäntapaneulojilla on aina jokin neuletyö meneillään, kun taas tarveneulojat ryhtyvät neulomaan tarvitessaan esimerkiksi neulevaatteen tai käsilleen tekemistä. Villapaidoista voi saada elämänlankaa, sillä neulonnan todettiin tuovan harrastajan elämään sisältöä. Neulontaa pidettiin tulevaisuudessakin tarvittavana käsityötaitona, jonka haluttiin säilyvän tuleville sukupolville. fi
dc.description.abstract The purpose of the present work was to study knitting as a hobby: to find connections with the traditions, to sort out the present situation and anticipate possible future developments. The study attempted to shed light on the factors related to the commencement of the hobby, on the different forms of the hobby and on the significance of knitting for those who go in for it. According to the theoretical framework, knitting was studied as a hobby, as a part of the handicraft trade and as a learned skill. In addition, the significance of knitting was approached on by analysing the related values and attitudes. The collection of the data was done with a questionnaire which means that the basic methodology was quantitative. This was supplemented by the use of a qualitative approach in the interpretation of the results. The questionnaire had, in addition to multiple choice questions and statements, an open question meant for a wider inquiry on the significance of the hobby. The objective was to get as wide a picture as possible on knitting as a hobby in Finland. Helsingin Villakehräämö (Helsinki Wool-Spinning Mill) and Novita Neuleet-magazine agreed to co-operate in the study. With their assistance it was possible to reach knitters all around Finland. The questionnaire was mailed to the subscribers of the Novita Neuleet-magazine and to an equal number of assumed knitters. The size of the sample was 603 persons of whom 325 returned the questionnaire by the deadline. The return percentage was thus 54%. The analysis of the data made use of the SPSS-statistics programme with which it was possible to present frequencies and percentages on the sample as well as the necessary parameters. The differences between the groups were tested with cross-tabulations and statistical tests. The statements related to the significance and appreciation of knitting were subjected to a factor analysis so as to facilitate a possible classification of knitters into different types. The significance of knitting was also studied with content analysis and by applying essence type analysis. On the basis of the results the commencement of knitting as a hobby seemed to be closely related to the significance of the family and traditions, to needs and school experiences. 99 per cent of the respondents reported making at least one piece of knitwear a year, which means that people do a lot of knitting. The most common piece of knitwear was a sweater (82%). Statistically the subscribers of the Novita Neuleet-magazine knitted more than the control group. Useful pastime, recreation, creativity and self-expression were emphasised as factors related to the significance of knitting. Finishing a piece of knitwear was reported to give pleasure which was manifested in the joy of giving, overcoming challenges and the experiences of success. To describe knitting two groups of knitter types were formed: those for whom knitting is a way of life and those who do knitting because of a need. The members of the ‘way of life’-group always had a work in progress whereas the ‘need’-group started working when they needed a piece of knitwear or something to do with their hands. Woolen sweaters can be a thread of life because knitting was felt to bring meaningful content into the lives of the knitters. Knitting was also seen as a useful handicraft skill which the knitters wanted to retain for future generations. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
dc.title Villapaidoistako elämänlankaa? : Tutkimus neulonnasta harrastuksena fi
dc.title.alternative Woollen Sweaters as a Thread of Life? A study on knitting as a hobby en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe19991308

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
villapai.pdf 809.0Kb PDF View/Open
tiiviste.pdf 18.67Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record