"Monesti on tullut ajateltua, että ihana, kamala kakara!" : Huomioidaanko päiväkodissa kansainvälisesti adoptoituun lapseen ja adoptioon liittyviä erityispiirteitä?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004071618
Title: "Monesti on tullut ajateltua, että ihana, kamala kakara!" : Huomioidaanko päiväkodissa kansainvälisesti adoptoituun lapseen ja adoptioon liittyviä erityispiirteitä?
Author: Costiander, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2010
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004071618
http://hdl.handle.net/10138/20135
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this study was to examine the conceptions adoptive parents and kindergarten teachers have of adopted children in day care. Earlier Finnish research concerning international adoption has discussed adoption, adopted children and adoptive parents from the point of view of identity, racism and school. There has hardly been any research in Finland concerning adoption from the point of view of day care. The study focuses on how the special characteristics of adopted children are taken into consideration in day care. The ecological theory, in which a child's growth and learning environments are studied as part of the broader environment, provided the theoretical framework for the study. The study was based also on a second theory: intercultural competence or the capacity to interact with different people taking into consideration their individual characteristics and situations so that one understands and is understood. The first research problem consisted of describing the conceptions adoptive parents and day care teachers have of the special characteristics of adopted children. The second research problem was to examine adopted parents' expectations of kindergarten and of kindergarten teachers. The third research problem was to find out what kind of support day care teachers think they need when working with adopted children. The study focused on 20 adoptive parents and 15 kindergarten teachers. Research material was collected in the form of essay writings amounting to a total of 73 pages. The respondents wrote about their experiences with the help of a supporting questionnaire. The research method was qualitative and narrative. The results of the study show that adoptive parents have similar conceptions of adopted children's special characteristics concerning their character, social competence, adaptation and appearance. Adoptive parents had a better understanding of the dynamics of attachment than kindergarten teachers, in this study. When describing the special characters of adopted children, the teachers regarded adopted children in particular as needing special support. According to the results of the study, adoptive parents feel adoption matters and adoptive parenthood are something quite new and bewildering to day care teachers. Adoptive parents did not feel they got any support from the kindergarten in their parenthood. Adoptive parents regarded as particularly important the start of day care and the familiarisation process during which adopted children need time and special support due to earlier experiences of separation and abandonment. The findings of the study show that kindergarten teachers have little knowledge of adoption and the significance of adoption for a child's growth and development. Kindergarten teachers felt at a loss in dealing with adoption issues and clearly need additional support in the matter.Tutkimuksessani tarkastelen adoptiovanhempien ja lastentarhanopettajien käsityksiä adoptiolapsista päivähoidossa. Aiempi suomalainen tutkimus liittyen kansainväliseen adoptioon on käsitellyt adoptiota, adoptiolapsia ja adoptiovanhempia identiteetin, rasismin ja koulun näkökulmasta. Päivähoitoon liittyvää adoptiotutkimusta ei Suomessa ole juurikaan tehty. Tutkimuskohteena on adoptiolapsen erityispiirteiden huomioiminen päiväkodissa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli ekologinen malli, jossa tarkasteltiin lapsen kasvu- ja oppimisympäristöä laajemman ympäristön osana. Toisena teoriana tässä tutkimuksessa oli interkulttuurinen kompetenssi eli mahdollisuus toimia erilaisten ihmisten kanssa näiden yksilöllisyys ja tilanne huomioiden siten, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Ensimmäinen tutkimusongelma kuvailee adoptiovanhempien ja lastentarhanopettajien käsityksiä adoptiolapsen erityispiirteistä. Toinen tutkimusongelma tarkastelee adoptiovanhempien odotuksia päiväkodilta ja lastentarhanopettajilta. Kolmas tutkimusongelma selvittää millaista tukea lastentarhanopettajat kokevat tarvitsevansa adoptiolasten kanssa työskentelyyn. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 20 adoptiovanhempaa ja 15 lastentarhanopettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuksen kohdejoukolta essee-kirjoituksina, joita oli yhteensä 73 sivua. Vastaajat kirjoittivat kokemuksistaan erillisten tukikysymysten avulla. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen narratiivista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa käytettiin keinoina klusterointia ja abstrahointia. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että adoptiovanhemmat kuvailivat keskenään samanlaisia asioita adoptiolasten erityispiirteiksi luonteeseen, sosiaalisuuteen, sopeutumiseen ja ulkonäköön liittyen. Adoptiovanhemmat ymmärsivät kiintymyssuhteen problematiikkaa paremmin kuin lastentarhanopettajat. Lastentarhanopettajat kuvailivat adoptiolapsen erityispiirteitä määritellen lapset selvästi erityisen tuen tarvitsijoiksi. Tutkimustulosten mukaan adoptiovanhemmat kokivat adoptioasioiden ja adoptiovanhemmuuden olevan uutta ja hämmentävää lastentarhanopettajille. Adoptiovanhemmat eivät kokeneet saavansa tukea adoptiovanhemmuuteen päiväkodilta. Päivähoidon aloitus ja tutustuminen olivat adoptiovanhemmille tärkeitä, koska adoptiolapset tarvitsevat aikaa ja tukea niissä aiempien erokokemusten ja hylätyksi tulemisen kokemusten vuoksi. Tutkimustulokset osoittivat, että lastentarhanopettajien adoptiotietous ja tietämys adoption merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle olivat hyvin vähäistä. Lastentarhanopettajat kokivat neuvottomuutta käsitellä adoptioasioita ja he tarvitsisivat siihen selkeästi lisätukea.
Discipline: Education (Early Childhood)
Kasvatustiede (varhaiskasvatus)
Pedagogik
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
monestio.pdf 597.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record