"Sitte se menee koulus" : Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen taito esiopetuksen päättövaiheessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200806271599
Title: "Sitte se menee koulus" : Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen taito esiopetuksen päättövaiheessa
Author: Kurki, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2008
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200806271599
http://hdl.handle.net/10138/20136
Thesis level: master's thesis
Abstract: A child learns new things, creates social relationships and participates in play with the help of language. How can a child overcome these challenges if the surrounding language is not his mother tongue? The objective of learning a new language in the Pre-school education is an active bilingualism in all fields of the language. Theoretical context of the research rises from bilingualism, learning a language, language skills and evaluating them. Object of the research was to understand language skills of a child from a different linguistic and cultural background in the final stage of Pre-school education and to clarify how learning Finnish was supported during the Pre-school year. Answers to the research issues will be searched with the following questions: 1) What kind of language skills does a child from a different linguistic and cultural backgrounds have at the final stage of Pre-school education?, 1.1) What kind of listening comprehension skills?, 1.2) What kind of speech and vocabulary skills?, 1.3) What kind of structural skills?, 2) What kind of individual differences are there in language skills of children from different linguistic and cultural backgrounds?, and 3) How has a child from a different linguistic and cultural background been supported in learning Finnish during the Pre-school education? The view of language skills in this research is holistic even though it will be analysed in separate fields. The aim of this research is to form an overall impression of Finnish skills of the children participating in the research. Eight Pre-school-aged children with different linguistic and cultural backgrounds and their kindergarten teachers participated in this research. The children had taken part in Finnish activities for about three years. The research material consists of the test series (KITA), which evaluate children's language skills – and of the questionnaire to the kindergarten teachers. The purpose of the questionnaire was to provide additional information on children's language skills in Pre-school teaching situations and on supporting Finnish in Pre-school education. This research is qualitative and processing of the material is based on content analysis. According to the kindergarten teachers, the children's social language skills were sufficient to cope in everyday life but children needed assistance with longer instructions. The same phenomenon could also be seen with the KITA tests – in which long and abstract instructions turned out to be difficult. Individual differences of the children were perceived in productivity skills, which were realised in fluent or influent speech. The children were supported in learning Finnish individually, in small-groups and in the activities of a whole group. 'Finnish as the second language' small-groups were the most common form of support in learning the language. The support at understanding activities was emphasized in whole group situations as well as in individual situations while assisting the child's language skills. Generally, the children's language skills were in the same level with developing basic language skills. The data of this research help to understand children's language skills after three years of adopting Finnish. The results can be utilised in planning and evaluation of teaching another language.Kielen avulla lapsi oppii uutta, luo sosiaalisia suhteita ja osallistuu leikkeihin. Miten lapsi selviytyy näistä haasteista silloin, kun ympäristön kieli ei ole hänen äidinkielensä? Esiopetuksessa toisen kielen oppimisen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys kaikilla kielen eri osa-alueilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nousee kaksikielisyydestä, kielen oppimisesta, kielitaidosta ja sen arvioinnista. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen taitoa esiopetuksen päättövaiheessa sekä selvittää sitä, miten suomen kielen oppimista oli tuettu esiopetusvuoden aikana. Tutkimusongelmiin haetaan vastauksia seuraavien kysymysten avulla: 1) Millainen suomen kielen taito eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella on esiopetuksen päättövaiheessa?, 1.1) Millaista kuullun ymmärtämisen tasolla?, 1.2) Millaista puhumisen ja sanaston tasolla?, ja1.3) Millaista rakenteen tasolla? sekä 2) Millaisia yksilöllisiä eroja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen taidossa on? ja 3) Miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen oppimista on tuettu esiopetuksen aikana? Tutkimuksen kielitaitokäsitys on holistinen, vaikka sitä tarkastellaan osa-alueittain. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys tutkimukseen osallistuneiden lasten suomen kielen taidosta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan eri kieli- ja kulttuuritaustaista esiopetusikäistä lasta sekä heidän lastentarhanopettajansa. Lapset olivat olleet suomenkielisessä toiminnassa noin kolme vuotta. Tutkimusaineisto koostuu lasten tekemistä kielitaitoa arvioivasta tehtäväsarjasta (KITA -tehtävä) sekä lastentarhanopettajille tehdystä kyselystä. Kyselyn tarkoituksena oli antaa lisäinformaatiota lasten kielitaidosta esiopetustilanteissa sekä suomen kielen tukemisesta esiopetuksessa. Tutkimus on laadullinen ja aineistonkäsittely perustuu sisällönanalyysiin. Lastentarhanopettajien mielestä lasten sosiaalinen kielitaito oli riittävä arjessa selviytymisen kannalta, mutta pidemmissä toimintaohjeissa lapset tarvitsivat aikuisen tukea. Tämä sama ilmiö näkyi myös KITA –tehtävissä, joissa pitkät ja käsitteelliset toimintaohjeet osoittautuivat vaikeiksi. Lasten yksilölliset erot näkyivät tuottamistaidoissa, mitkä ilmenivät puheen sujuvuutena tai sujumattomuutena. Lasten suomen kielen oppimista tuettiin yksilöllisesti, pienryhmissä ja koko ryhmän toiminnassa. Yleisin kielen oppimista tukeva muoto oli suomi toisena kielenä pienryhmät. Kokoryhmän tilanteissa korostui toiminnan ymmärtämiseen liittyvä tukeminen ja yksilötilanteissa lapsen kielitaidon edistäminen. Pääosin lasten kielitaito sijoittui kehittyvän peruskielitaidon tasolle. Tästä tutkimuksesta saadut tiedot auttavat ymmärtämään lasten kielitaitoa kolme vuoden omaksumisen jälkeen. Tuloksia voidaan hyödyntää toisen kielen opettamisen suunnitteluun ja arviointiin.
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sittesem.pdf 253.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record