Oikein, nurin – Miten Suomessa kudin : Tutkimus neulonnan työotteista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061357
Title: Oikein, nurin – Miten Suomessa kudin : Tutkimus neulonnan työotteista
Author: Virtanen, Hennariikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Home Economics and Craft Science
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2006
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061357
http://hdl.handle.net/10138/20143
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this work was to study what kind of working grips people use to knit in Finland and decide if one grip is superior to others. I investigated how knitters have adopted their grips and how they experience their knitting. I also explored whether it is possible to change one's grip. To provide a theoretical basis for the research I observed knitting in terms of culture, skill and ergonomics. The first part of the study material comprised video recordings of the grips of 95 knitters together with background information collected via a questionnaire during the education of craft teachers at the University of Helsinki in spring 2004, 2005 and 2006. Using the data obtained I focused on three knitters, whose grip of the knitting needles clearly differed from the ergonomically good grip. In addition to them I interviewed one student, who had changed over to more ergonomic way of knitting after participating in the first part of this study. In this respect my study is a several events' case study. In order to analyse my data I used both qualitative and quantitative content analysis methods to complement each other. Most of my research participants had learned to knit in first years of elementary school or comprehensive school. Almost everyone had adopted the basics of knitting by imitating, and many of them had corrected "incorrect" positions from verbal instructions. Through practice the imitated position had gradually become the style unique to each knitter. The findings showed that students' background in knitting is quite varied due to the diverse level of craft teaching. This is reflected in their knitting grips and their interest in knitting. Students do not think that there is one right working grip. The most important thing is that working seems as fluent and relaxed as possible, at which point knitting is easy and flows freely. They often consider their own style so pleasing and well-functioning that they do not think there could be any room for improvement. This study pointed out that, while it is possible to change a knitter's working grip, there is a bigger challenge in acknowledging weaknesses in one's know how. According to the results of my research, the most common working grip among Finnish knitters' corresponds with the grip that has been described as ergonomically good. Over one third of all participants knitted this way. Hands keep the knitting firmly but without tension. The forefinger that guides the yarn from the ball rests gently against the knitting needle, and the yarn goes in front of the first joint of the forefinger. The position of the hands and loops is the same as in the ergonomically good grip, i.e. the fingertips of both hands and the loops are near the tips of the knitting needles, so that the fingers only have to move small distances. When knitters purl and plain, they commonly pick up the yarn from the back of the knitting needle in the same way as when knitting. While researching the common features of working grips I have learned what abnormal grips are like. Although I recognized many different ways to knit, all the peculiar grips were modifications of the continental way of knitting. The results of this study give a clear picture of those points knitters should focus their attention on in order to gain a good hold of the needles.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisin ottein Suomessa neulotaan ja onko jokin työote niin sanotusti "oikea", parempi kuin toinen. Tutkin myös, miten neulojat ovat omaksuneet työotteensa ja millaisina he kokevat työskentelynsä. Lisäksi selvitin, onko neulonnan työotetta mahdollista muuttaa. Tutkimuksen teoreettisissa lähtökohdissa olen tarkastellut neulontaa kulttuurin, taidon ja ergonomian näkökulmasta. Kartoittava aineisto koostuu 95 neulojan videoiduista työotteista sekä kyselyn avulla kerätyistä taustatiedoista, jotka on koottu Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuksessa keväällä 2004, 2005 ja 2006. Neulojatyyppejä kartoittavan aineiston pohjalta syvennyin kolmeen neulojaan, joiden työote poikkesi selvästi ergonomisesti hyvästä neulomistavasta. Heidän lisäkseen haastattelin yhtä opiskelijaa, joka on kartoittavaan osioon osallistumisensa jälkeen muuttanut neulomistapaansa ergonomisemmaksi. Tutkimukseni on tältä osin usean tapauksen tapaustutkimus. Aineiston analyysissä olen käyttänyt sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista sisällönanalyysiä toisiaan täydentämään. Suurin osa tutkimushenkilöistäni on oppinut neulomaan kansakoulun alaluokilla tai peruskoulun ala-asteella. Lähes kaikki ovat omaksuneet neulomisen alkeet jäljittelemällä, ja "virheellisiä" asentoja useat opiskelijat ovat korjanneet suullisten ohjeiden avulla. Vähitellen harjoittelun myötä jäljitellystä asennosta on muotoutunut kullekin neulojalle oma tyylinsä. Tutkimukseni perusteella opiskelijoiden neulomistausta on melko kirjava, mihin osaltaan vaikuttaa juuri käsityönopetuksen tason vaihtelu. Tämä taas heijastuu neulonnan työotteisiin ja harrastuneisuuteen. Opiskelijoiden mielestä ei ole olemassa yhtä oikeaa työotetta. Tärkeintä on, että työskentely näyttää mahdollisimman sujuvalta ja rennolta, jolloin neulominen on helppoa ja vapautunutta. Usein oma tapa on itselle niin mieluisa ja toimiva, ettei helposti tule ajatelleeksi, että tavassa olisi jotain parannettavaa. Tämän tutkimuksen perusteella neulonnan työotteita on mahdollista muuttaa, mutta tämä ei sinänsä ole suurin haaste, vaan ennemminkin ongelman löytäminen kunkin omasta osaamisesta. Tutkimukseni mukaan suomalaisten yleisin neulomisote vastaa sitä tapaa, jota on kuvailtu ergonomisesti hyväksi neulomisotteeksi. Yli kolmannes kaikista tutkimukseen osallistuneista neuloo kyseisellä tavalla. Tässä tavassa kädet pitävät neuletta tukevasti mutta jännittämättä. Kerältä tulevaa lankaa ohjaavaa etusormi lepää rennosti puikkoa vasten ja lanka kulkee ensimmäisen nivelen edestä. Käsien ja silmukoiden asento on hyvän neulomisasennon mukainen, eli sekä molempien käsien sormenpäät että silmukat ovat lähellä puikkojen kärkiä, jotta sormien ei tarvitse liikkua kuin pieniä matkoja. Yleisimmin nurjaa silmukkaa neulottaessa kerältä tuleva lanka haetaan puikon takaa, kuten oikeaa silmukkaa neulottaessa. Työotteiden yleisiä piirteitä tutkiessani olen myös saanut selville, millaisia ovat selvästi poikkeavat otteet. Vaikka tutkimuksessani löytyi useita erilaisia tapoja neuloa, kaikki erikoisetkin asennot ovat mannermaisen tavan muunnelmia. Tulokset antavat selkeän kuvan siitä, mihin seikkoihin neulojien kannattaa kiinnittää huomiota hyvään neulomisasentoon pyrkiessään.
Subject: knitting
skills
tacit knowledge
motor coordination
handicraft
ergonomics
case study
content analysis
neulonta
taidot
hiljainen tieto
motoriikka
käsityö
ergonomia
tapaustutkimus
sisällönanalyysi
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
oikeinnu.pdf 3.109Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record