Kidney Induction : control by Notch, Wnt and GDNF/Ret signalling

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3982-9
Title: Kidney Induction : control by Notch, Wnt and GDNF/Ret signalling
Alternative title: Munuaisinduktion säätely Notch, Wnt and GDNF/Ret signalointien avulla
Author: Kuure, Satu
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Biomedicine
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, biomedicinska institutionen
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2007-06-08
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3982-9
http://hdl.handle.net/10138/20217
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The permanent mammalian kidney (metanephros) develops as a result of complex reciprocal tissue interactions between a ureteric epithelium and the renal mesenchyme. The overall goal of the research in this thesis was to gain data that will eventually help in elucidating the formation of congenital renal malformations. The experiments in my thesis aimed to reveal the mechanisms by which Notch, Wnt and GDNF/Ret signalling pathways regulate the development of functional kidney. The function of Notch pathway was studied by a transgenic mouse model, where it was shown that overactivation of Notch signalling disturbs kidney development and alters the expression of Gdnf and Ret/GFRa1. This indicates that Notch signalling interplays with GDNF/Ret in the regulation of the primary ureteric budding and its subsequent branching. The data also suggested that strict spatio-temporal regulation of these two pathways is required for determination of ureteric tip-identity, which appeared to be crucial for the branch formation. The function of Wnt signalling in the ureteric morphogenesis was studied by in vivo and in vitro methods to show that a canonical pathway is required for ureteric branching. Stabilisation and deletion of the canonical pathway mediator, b-catenin specifically in the ureteric epithelium result in renal aplasia/hypodysplasia. These defects originate from severe blockage of ureteric branching due to the disrupted Ret signalling. Consequently, ureteric tip specific markers are lost and ureteric stalk identity is expanded throughout the whole epithelium. Thus, the data demonstrates that the Wnt/b-catenin pathway plays an essential role in the patterning and branching of the ureteric epithelium. A novel in vitro method was generated and utilised in nephron induction studies to reveal the mechanisms through which nephrogenesis is induced. Transient GSK3 inhibition results in stabilisation of b-catenin in the isolated renal mesenchyme, which efficiently triggers nephron formation. Also genetic stabilisation of b-catenin specifically in the mesenchyme results in spontaneous nephrogenesis. The results show that activation of the canonical Wnt pathway is sufficient to initiate nephrogenesis, and suggest that this pathway mediates the nephron induction in murine kidney mesenchymes. Taken together, this thesis demonstrates Notch and Wnt signalling pathways as novel regulators of ureteric branching morphogenesis, and that activation of the canonical Wnt pathway is sufficient for nephron induction. The studies also indicate that the Notch and Wnt pathways cross-talk with GDNF/Ret signalling in the patterning of ureteric epithelium.Synnynnäisiä munuaisen rakennevikoja esiintyy noin yhdellä sadalla vastasyntyneestä lapsesta ja toiminnan häiriöihin johtavia rakennevikoja noin yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä. Munuaisen kehityksen ymmärtäminen antaa mahdollisuuden selvittää näiden tavallisten rakennevikojen muodostumismekanismeja. Munuaistutkimuksella on Suomessa pitkät juuret, sillä munuaisen kehityksen säätelyä alettiin tutkia kokeellisesti maassamme jo 1950-luvun alussa. Tästä huolimatta munuaisen eri rakenneosien erilaistumisen säätely tunnetaan edelleen vain osittain. Munuaisaihe kasvaa virtsajohtimen silmun epiteelisolukon haaroittuessa, jota ohjaavaa munuaismesenkyymin erittämät signaalit. Virtsajohtimen silmu puolestaan aikaansaa mesenkyymin erilaistumisen virtsaa suodattaviksi yksiköiksi eli nefroneiksi. Munuaisen kehittyminen täten kahden eri kudoksen välisten induktiivisten vuorovaikutusten seurauksena tekee kehityksen säätelystä monimutkaista. Väitöskirjatyössäni selvitettiin keskeisten munuaisen kehitystä säätelevien signalointiketjujen merkitystä ja toimintaa käyttämällä klassisia kokeellisen kehitysbiologian tutkimusasetelmia ja modernin molekyylibiologian menetelmiä. Tutkimustulokseni osoittavat, että virtsajohtimen silmun haaroittumista säätelee kaksi signalointiketjua, joiden ei aiemmin tiedetty osallistuvan munuaisen kasvun kontrollointiin. Nämä signalointiketjut vaikuttavat yhdessä aiemmin tunnetun säätelymekanismin kanssa. Lisäksi tutkimukseni nefronin kehityksestä osoittavat vastoin aikaisempia tuloksia, että nefronin erilaistuminen voidaan kokeellisesti käynnistää ilman kontaktia virtsajohtimen silmun kanssa. Tämä uusi kokeellinen menetelmä auttanee selvittämään nefronien muodostumisen eri vaiheita, mikä pitkällä tähtäimellä voi vaikuttaa munuaisen rakennevikojen alkuperän selvittämiseen ja uusien hoitomenetelmien löytymiseen.
Subject: biolääketiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kidneyin.pdf 740.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record