Living arrangements and health

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-740-728-1
Title: Living arrangements and health
Author: Joutsenniemi, Kaisla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
National Public Health Institute, Department of Health and Functional Capacity
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2007-11-23
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-740-728-1
http://hdl.handle.net/10138/20325
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In line with major demographic changes in other Northern European and North American countries and Australia, being nonmarried is becoming increasingly common in Finland, and the proportion of cohabiters and of persons living alone has grown in recent decades. Official marital status no longer reflects an individual s living arrangement, as single, divorced and widowed persons may live alone, with a partner, with children, with parents, with siblings, or with unrelated persons. Thus, more than official marital status, living arrangements may be a stronger discriminator of one s social bonds and health. The general purpose of this study was to deepen our current understanding of the magnitude, trends, and determinants of ill health by living arrangements in the Finnish working-age population. Distinct measures of different dimensions of poor health, as well as an array of associated factors, provided a comprehensive picture of health differences by living arrangements and helped to assess the role of other factors in the interpretation of these differences . Mortality analyses were based on Finnish census records at the end of 1995 linked with cause-of-death registers for 1996 2000. The data included all persons aged 30 and over. Morbidity analyses were based on two comparable cross-sectional studies conducted twenty years apart (the Mini-Finland Survey in 1978 80 and the Health 2000 Survey in 2000 01). Both surveys were based on nationally representative samples of Finns aged 30 and over, and benefited from high participation rates. With the exception of mortality analyses, this study focused on health differences among the working-age population (mortality in age groups 30-64 and 65 and over, self-rated health and mental health in the age group 30-64, and unhealthy alcohol use in the age group 30-54). Compared with all nonmarried groups, married men and women exhibited the best health in terms of mortality, self-rated health, mental health and unhealthy alcohol use. Cohabiters did not differ from married persons in terms of self-rated health or mental health, but did exhibit excess unhealthy alcohol use and high mortality, particularly from alcohol-related causes. Compared with the married, persons living alone or with someone other than a partner exhibited elevated mortality as well as excess poor mental health and unhealthy alcohol use. By all measures of health, men and women living alone tended to be in the worst position. Over the past twenty years, SRH had improved least among single men and women and widowed women, and most among cohabiting women. The association between living arrangements and health has many possible explanations. The health-related selection theory suggests that healthy people are more likely to enter and maintain a marriage or a consensual union than those who are unhealthy (direct selection) or that a variety of health-damaging behavioural and social factors increase the likelihood of ill health and the probability of remaining without a partner or becoming separated from one s partner (indirect selection). According to the social causation theory, marriage or cohabitation has a health-promoting effect, whereas living alone or with others than a partner has a detrimental effect on health. In this study, the role of other factors that are mainly assumed to reflect selection, appeared to be rather modest. Social support, which reflects social causation, contributed only modestly to differences in unhealthy alcohol use by living arrangements, but had a larger effect on differences in poor mental health. Socioeconomic factors and health-related behaviour, which reflect both selection and causation, appeared to play a more important role in the excess poor health of cohabiters and of persons living alone or with someone other than a partner, than of married persons. Living arrangements were strongly connected to various dimensions of ill health. In particular, alcohol consumption appeared to be of great importance in the association between living arrangements and health. To the extent that the proportion of nonmarried persons continues to grow and their health does not improve at the same rate as that of married persons, the challenges that currently nonmarried persons pose to public health will likely increase.Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viimeisten vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selkeämmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä. Kuolleisuusanalyysit perustuivat vuoden 1995 lopun suomalaisiin väestölaskenta-aineistoihin, jotka liitettiin kuolemansyyrekistereihin 1996 2000. Sairastuvuusanalyysit perustuivat kahteen 20 vuoden välein toteutettuun vertailukelpoiseen poikkileikkaustutkimukseen (Terveys 2000 -tutkimus 2000 01, Mini-Suomi-terveystutkimus 1978 80). Molemmat tutkimukset edustivat Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä, ja niissä oli korkeat osallistumisprosentit. Muihin ryhmiin verrattuna avioliitossa elävät naiset ja miehet olivat parhaassa asemassa niin kuolleisuuden, koetun terveyden, mielenterveyden kuin epäterveellisen alkoholinkäytön suhteen. Avoliitossa elävien koettu terveys ja mielenterveys olivat samanlaisia kuin avioliitossa olevilla, mutta avoliitossa elävillä oli yleisemmin epäterveellistä alkoholinkäyttöä sekä korkea kuolleisuus erityisesti alkoholista johtuviin syihin. Avioliitossa eläviin verrattuna yksin tai muiden kuin puolison kanssa asuvilla oli korkeampi kuolleisuus, huonompi mielenterveys sekä yleisemmin epäterveellistä alkoholinkäyttöä. Yksin elävät naiset ja miehet olivat huonoimmassa asemassa kaikilla mittareilla tarkasteltuna. Koettu terveys oli kohentunut 20 vuoden aikana vähiten naimattomien naisten ja miesten sekä naisleskien ryhmissä, ja eniten avoliitossa elävien naisten ryhmässä. Sosiaalisen tuen puute ei juuri vaikuttanut asumismuotoryhmien välisiin eroihin epäterveellisessä alkoholinkäytössä, mutta mielenterveyseroihin sillä oli suurempi vaikutus. Sosioekonomisilla tekijöillä ja elintavoilla oli tärkeä merkitys avoliitossa elävien sekä yksin tai muiden kuin puolison kanssa asuvien huonon terveyden kannalta. Kaiken kaikkiaan asumismuoto oli vahvasti yhteydessä huonon terveyden eri ulottuvuuksiin. Erityisesti alkoholin kulutuksella näytti olevan suuri merkitys asumismuodon ja terveyden välisissä yhteyksissä. Mikäli avioliiton ulkopuolella asuvien määrä edelleen kasvaa ja heidän terveytensä kohenee tulevaisuudessakin hitaammin kuin avioliitossa elävien terveys, ei-avioliitossa eläviin ryhmiin liittyvät kansanterveydelliset haasteet todennäköisesti kasvavat.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
livingar.pdf 900.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record