Familial aggregation of type 1 diabetes and diabetic nephropathy in Finland

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-740-647-5
Titel: Familial aggregation of type 1 diabetes and diabetic nephropathy in Finland
Författare: Harjutsalo, Valma
Upphovmannens organisation: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
National Public Health Institute
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för folkhälsovetenskap
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2007-02-10
Språk: eng
Tillhör serie: URN:ISSN:1458-6290
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-740-647-5
http://hdl.handle.net/10138/20341
Nivå: Artikelavhandling
Abstrakt: Type 1 diabetes (T1D) is a common, multifactorial disease with strong familial clustering. In Finland, the incidence of T1D among children aged 14 years or under is the highest in the world. The increase in incidence has been approximately 2.4% per year. Although most new T1D cases are sporadic the first-degree relatives are at an increased risk of developing the same disease. This study was designed to examine the familial aggregation of T1D and one of its serious complications, diabetic nephropathy (DN). More specifically the study aimed (1) to determine the concordance rates of T1D in monozygotic (MZ) and dizygotic (DZ) twins and to estimate the relative contributions of genetic and environmental factors to the variability in liability to T1D as well as to study the age at onset of diabetes in twins; (2) to obtain long-term empirical estimates of the risk of T1D among siblings of T1D patients and the factors related to this risk, especially the effect of age at onset of diabetes in the proband and the birth cohort effect; (3) to establish if DN is aggregating in a Finnish population-based cohort of families with multiple cases of T1D, and to assess its magnitude and particularly to find out whether the risk of DN in siblings is varying according to the severity of DN in the proband and/or the age at onset of T1D: (4) to assess the recurrence risk of T1D in the offspring of a Finnish population-based cohort of patients with childhood onset T1D, and to investigate potential sex-related effects in the transmission of T1D from the diabetic parents to their offspring as well as to study whether there is a temporal trend in the incidence. The study population comprised of the Finnish Young Twin Cohort (22,650 twin pairs), a population-based cohort of patients with T1D diagnosed at the age of 17 years or earlier between 1965 and 1979 (n=5,144) and all their siblings (n=10,168) and offspring (n=5,291). A polygenic, multifactorial liability model was fitted to the twin data. Kaplan-Meier analyses were used to provide the cumulative incidence for the development of T1D and DN. Cox s proportional hazards models were fitted to the data. Poisson regression analysis was used to evaluate temporal trends in incidence. Standardized incidence ratios (SIRs) between the first-degree relatives of T1D patients and background population were determined. The twin study showed that the vast majority of affected MZ twin pairs remained discordant. Pairwise concordance for T1D was 27.3% in MZ and 3.8% in DZ twins. The probandwise concordance estimates were 42.9% and 7.4%, respectively. The model with additive genetic and individual environmental effects was the best-fitting liability model to T1D, with 88% of the phenotypic variance due to genetic factors. The second paper showed that the 50-year cumulative incidence of T1D in the siblings of diabetic probands was 6.9%. A young age at diagnosis in the probands considerably increased the risk. If the proband was diagnosed at the age of 0-4, 5-9, 10-14, 15 or more, the corresponding 40-year cumulative risks were 13.2%, 7.8%, 4.7% and 3.4%. The cumulative incidence increased with increasing birth year. However, SIR among children aged 14 years or under was approximately 12 throughout the follow-up. The third paper showed that diabetic siblings of the probands with nephropathy had a 2.3 times higher risk of DN compared with siblings of probands free of nephropathy. The presence of end stage renal disease (ESRD) in the proband increases the risk three-fold for diabetic siblings. Being diagnosed with diabetes during puberty (10-14) or a few years before (5-9) increased the susceptibility for DN in the siblings. The fourth paper revealed that of the offspring of male probands, 7.8% were affected by the age of 20 compared with 5.3% of the offspring of female probands. Offspring of fathers with T1D have 1.7 times greater risk to be affected with T1D than the offspring of mothers with T1D. The excess risk in the offspring of male fathers manifested itself through the higher risk the younger the father was when diagnosed with T1D. Young age at onset of diabetes in fathers increased the risk of T1D greatly in the offspring, but no such pattern was seen in the offspring of diabetic mothers. The SIR among offspring aged 14 years or under remained fairly constant throughout the follow-up, approximately 10. The present study has provided new knowledge on T1D recurrence risk in the first-degree relatives and the risk factors modifying the risk. Twin data demonstrated high genetic liability for T1D and increased heritability. The vast majority of affected MZ twin pairs, however, remain discordant for T1D. This study confirmed the drastic impact of the young age at onset of diabetes in the probands on the increased risk of T1D in the first-degree relatives. The only exception was the absence of this pattern in the offspring of T1D mothers. Both the sibling and the offspring recurrence risk studies revealed dynamic changes in the cumulative incidence of T1D in the first-degree relatives. SIRs among the first-degree relatives of T1D patients seems to remain fairly constant. The study demonstrates that the penetrance of the susceptibility genes for T1D may be low, although strongly influenced by the environmental factors. Presence of familial aggregation of DN was confirmed for the first time in a population-based study. Although the majority of the sibling pairs with T1D were discordant for DN, its presence in one sibling doubles and presence of ESRD triples the risk of DN in the other diabetic sibling. An encouraging observation was that although the proportion of children to be diagnosed with T1D at the age of 4 or under is increasing, they seem to have a decreased risk of DN or at least delayed onset.Väitöstyön tarkoituksena oli tutkia tyypin 1 diabeteksen (T1D) sekä diabeettisen nefropatian (DN) kasautumista perheissä. Ensimmäisen osatyön tavoitteena oli tutkia monotsygoottisten että ditsygoottisten kaksosten konkordanssia T1D:n suhteen sekä määrittää geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden suhteellista osuutta T1D:n synnyssä. Toisen osatyön tarkoitus oli määrittää T1D:sta sairastavien sisarusten kumulatiivinen sairastumisriski T1D:een pitkän seuranta-ajan kuluessa. Tavoitteena oli myös selvittää riskiin vaikuttavia tekijöitä, erityisesti indeksipotilaan (probandin) sairastumisiän vaikutusta sekä eri syntymäkohorttien välisiä eroja. Kolmannen osatyön päämääränä oli tutkia, onko perheen toisella diabeetikkosisaruksella kohonnut riski sairastua diabeettiseen nefropatiaan, jos aiemmin sairastuneella sisaruksella on jo todettu tämä tauti. Tarkoituksena oli myös selvittää, vaikuttaako diabeettisen nefropatian vaikeusaste (dialyysi ja munuaisensiirto) sisarusriskiin sekä sitä, onko diabetekseen sairastumisiällä vaikutusta nefropatiariskiin. Viimeisessä osatyön tarkoitus oli tutkia T1D:ta sairastavien henkilöiden lasten diabetesriskiä longitudinaalisesti ja sitä, eroaako diabeetikkomiesten ja -naisten lasten diabetesriski. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako diabeetikkovanhemman sairastumisikä lapsen riskiin ja erityisesti, onko sairastumisiän vaikutus samanlainen sekä diabeetikkomiesten että diabeetikkonaisten lapsilla. Myös lasten syntymäkohortin vaikutusta tutkittiin. Kolme laajaa, väestöpohjaista aineistoa oli käytössä. Ensimmäinen aineisto sisälsi kaikki Suomessa vuosina 1958-86 syntyneet kaksosparit (nuorten kaksosten kohortti, n=22646 paria)). Toinen aineisto koostui vuosina 1965-79 T1D:een alle 18-vuotiaina sairastuneista diabeetikoista (n=5144) ja heidän sisaruksistaan (n=10168) ja kolmas aineisto koostui em. diabeetikoista ja heidän lapsistaan (n=5291). Monotsygoottisista kaksospareista 27.3 % oli konkordantteja T1D:n suhteen (molemmilla T1D), kun taas ditsygoottisista kaksospareista vain 3.8 %. Rakenneyhtälömallituksessa parhaiten sopiva malli selitti sairastumiseen liittyvää vaihtelua sekä geneettisin että yksilöllisin ympäristötekijöin ja heritabiliteetin estimaatiksi saatiin 88 %. Identtiset kaksoset sairastuivat hyvin samanikäisinä. Pisin sairastumisväli identtisillä konkordanteilla pareilla oli 6.9 vuotta. Identtisten kaksosparien sairastumisiän korrelaatio oli 0.95, kun se epäidenttisillä kaksospareilla oli 0.43. Diabeetikkojen sisarusten pitkä seuranta osoitti, että T1D:n kumulatiivinen riski 50 ikävuoteen mennessä oli 6.9 %. Riskiin vaikutti kuitenkin hyvin voimakkaasti probandin sairastumisikä. Jos probandi oli sairastunut 0-4, 5-9, 10-14 tai yli 15-vuotiaana, 40 ikävuoden kumulatiivinen riski sisaruksilla oli vastaavasti 13.2, 7.8, 4.7 ja 3.4 %. Mitä myöhäisempään syntymäkohorttiin sisarus kuului, sitä suurempi oli kumulatiivinen riski. Kuitenkin, sisarusten ja taustaväestön ilmaantuvuuksien välinen standardisoitu ilmaantuvuussuhde (SIR) oli noin 12 koko seurantajakson ajan. Perheessä myöhemmin T1D:een sairastuneella sisaruksella oli 2.3-kertainen riski sairastua DN:aan, jos ensiksi T1D:een sairastuneella oli DN. Jos probandilla oli loppuvaiheen munuaistauti (dialyysi, munuaissiirre), riski kasvoi kolminkertaiseksi. Diabetekseen sairastumisikä vaikutti riskiin siten, että suurin riski oli henkilöillä, jotka olivat sairastuneet murrosiässä tai joitakin vuosia ennen murrosikää. T1D:ta sairastavien miesten lasten kumulatiivinen riski sairastua T1D:een oli 20 ikävuoteen mennessä 7.8 %, kun taas diabeetikkonaisten lasten riski oli 5.3 %. Kaiken kaikkiaan diabeetikkomiesten lasten sairastumisriski oli 1.7-kertainen diabeetikkonaisten lasten riskiin verrattuna. Kun miesdiabeetikkojen lasten riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä nuorempana miesdiabeetikko oli diagnosoitu, naisdiabeetikkojen sairastumisiällä ei ollut vaikutusta lasten sairastumisriskiin. Lasten ja taustaväestön ilmaantuvuuksien välinen SIR oli noin 10 koko seurantajakson ajan, mutta kumulatiivinen riski oli sitä suurempi, mitä nuorempi syntymäkohortti oli kyseessä.
Subject: geneettinen epidemiologia
Licens: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
familial.pdf 541.1Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post