Multiple socioeconomic circumstances and health : associations and explanations among Finnish and British public sector employees

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4864-7
Title: Multiple socioeconomic circumstances and health : associations and explanations among Finnish and British public sector employees
Author: Laaksonen, Elina
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute, Public Health
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hjelt-instituutti
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Hjelt-institutet
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2010-05-14
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4864-7
http://hdl.handle.net/10138/20381
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Socioeconomic health inequalities have been widely documented, with a lower social position being associated with poorer physical and general health and higher mortality. For mental health the results have been more varied. However, the mechanisms by which the various dimensions of socioeconomic circumstances are associated with different domains of health are not yet fully understood. This is related to a lack of studies tackling the interrelations and pathways between multiple dimensions of socioeconomic circumstances and domains of health. In particular, evidence from comparative studies of populations from different national contexts that consider the complexity of the causes of socioeconomic health inequalities is needed. The aim of this study was to examine the associations of multiple socioeconomic circumstances with physical and mental health, more specifically physical functioning and common mental disorders. This was done in a comparative setting of two cohorts of white-collar public sector employees, one from Finland and one from Britain. The study also sought to find explanations for the observed associations between economic difficulties and health by analysing the contribution of health behaviours, living arrangements and work-family conflicts. The survey data were derived from the Finnish Helsinki Health Study baseline surveys in 2000-2002 among the City of Helsinki employees aged 40-60 years, and from the fifth phase of the London-based Whitehall II study (1997-9) which is a prospective study of civil servants aged 35-55 years at the time of recruitment. The data collection in the two countries was harmonised to safeguard maximal comparability. Physical functioning was measured with the Short Form (SF-36) physical component summary and common mental disorders with the General Health Questionnaire (GHQ-12). Socioeconomic circumstances were parental education, childhood economic difficulties, own education, occupational class, household income, housing tenure, and current economic difficulties. Further explanatory factors were health behaviours, living arrangements and work-family conflicts. The main statistical method used was logistic regression analysis. Analyses were conducted separately for the two sexes and two cohorts. Childhood and current economic difficulties were associated with poorer physical functioning and common mental disorders generally in both cohorts and sexes. Conventional dimensions of socioeconomic circumstances i.e. education, occupational class and income were associated with physical functioning and mediated each other’s effects, but in different ways in the two cohorts: education was more important in Helsinki and occupational class in London. The associations of economic difficulties with health were partly explained by work-family conflicts and other socioeconomic circumstances in both cohorts and sexes. In conclusion, this study on two country-specific cohorts confirms that different dimensions of socioeconomic circumstances are related but not interchangeable. They are also somewhat differently associated with physical and mental domains of health. In addition to conventionally measured dimensions of past and present socioeconomic circumstances, economic difficulties should be taken into account in studies and attempts to reduce health inequalities. Further explanatory factors, particularly conflicts between work and family, should also be considered when aiming to reduce inequalities and maintain the health of employees.Sosioekonomisia terveyseroja on tutkittu runsaasti, ja alemman sosioekonomisen aseman on todettu olevan yhteydessä heikompaan fyysiseen ja yleiseen terveyteen sekä korkeampaan kuolleisuuteen. Mielenterveyden osalta tulokset ovat olleet vaihtelevampia. Mekanismit, joiden välityksellä sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä terveyden eri osa-alueisiin, eivät kuitenkaan ole vielä täysin selvillä. Taustalla on puute tutkimuksista, jotka selvittäisivät yhtäaikaisesti useiden eri sosioekonomisten tekijöiden ja terveyden osa-alueiden välisiä yhteyksiä ja vaikutuspolkuja sekä vertailisivat populaatioita eri maista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteyksiä eri sosioekonomisten tekijöiden (vanhempien ja oma koulutus, ammattiasema, tulot, kodinomistus, lapsuuden ja nykyiset taloudelliset vaikeudet) ja fyysisen sekä mielenterveyden välillä. Lisäksi tutkimus pyrki löytämään selityksiä taloudellisten vaikeuksien ja terveyden välisille yhteyksille analysoimalla terveyskäyttäytymisen, asumismuodon sekä työn ja perheen yhteensovittamisvaikeuksien vaikutuksia näihin yhteyksiin. Tutkimuksessa vertailtiin julkisen sektorin 45-60-vuotiaita toimihenkilöitä Suomesta ja Britanniasta käyttämällä kyselytutkimusaineistoja Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksesta (2000-2002), sekä Lontooseen keskittyvästä virkamiehiä koskevasta Whitehall II -tutkimuksesta (1997-1999). Terveyttä mitattiin kahdella yleisesti käytetyillä mittarilla: Short Form 36 (fyysinen toimintakyky) ja General Health Questionnaire 12 (yleiset mielenterveysoireet). Tilastollisena päämenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia. Sekä nykyiset että lapsuudessa koetut taloudelliset vaikeudet olivat yleisesti ottaen yhteydessä heikompaan fyysiseen toimintakykyyn sekä yleisiin mielenterveysoireisiin molemmissa maissa ja kummallakin sukupuolella. Tavanomaisimmin tutkitut sosioekonomiset tekijät eli koulutus, ammattiasema ja tulot olivat yhteydessä fyysiseen toimintakykyyn ja välittivät toistensa vaikutuksia. Näistä koulutus oli muita tärkeämpi Helsingissä ja ammattiasema Lontoossa. Taloudellisten vaikeuksien yhteys terveyteen selittyi osittain työn ja perheen yhteensovittamisvaikeuksilla ja muilla sosioekonomisilla tekijöillä sekä Helsingissä että Lontoossa. Tutkimus vahvistaa, että sosioekonomisten olosuhteiden eri osa-alueet liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole terveyseroja tutkittaessa korvattavissa toisillaan. Eri sosioekonomiset tekijät ovat myös eri tavoin yhteydessä terveyden fyysisiin ja psyykkisiin osa-alueisiin. Tavanomaisesti mitattujen nykyisten ja menneisyyden sosioekonomisten olosuhteiden lisäksi taloudelliset vaikeudet tulisi ottaa huomioon sekä tutkimuksissa että pyrkimyksissä vähentää terveyseroja. Myös muut yhteyksiä mahdollisesti selittävät tekijät, erityisesti vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa, tulisi ottaa huomioon kun tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta sekä pitää yllä työntekijöiden terveyttä.
Subject: kansanterveystiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
multiple.pdf 336.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record