Implications of co-twin dependence for twins' social interactions, mental health and alcohol use : A follow-up study of Finnish twins from adolescence to early adulthood

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3194-8
Titel: Implications of co-twin dependence for twins' social interactions, mental health and alcohol use : A follow-up study of Finnish twins from adolescence to early adulthood
Författare: Penninkilampi-Kerola, Varpu
Upphovmannens organisation: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health, Twin Research Unit
University of Oulu, Department of Paediatrics
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för folkhälsovetenskap
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2006-08-25
Språk: eng
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3194-8
http://hdl.handle.net/10138/20386
Nivå: Artikelavhandling
Abstrakt: Objective: The aim of the present study was to examine co-twin dependence and its impact on twins' social contacts, leisure-time activities and psycho-emotional well-being. The role of co-twin dependence was also examined as a moderator of genetic and environmental influences on alcohol use in adolescence and in early adulthood. Methods: The present report is based on the Finnish Twin Cohort Study (FinnTwin16), a population-based study of five consecutive birth cohorts of Finnish twins born in the years 1975-1979. Baseline assessments were collected through mailed questionnaires, within two months of the twins' sixteenth birthday yielding replies from 5563 twin individuals. All respondent twins were sent follow-up questionnaires at ages of 17, 18½, and in early adulthood, when twins were 22-27 years old. Measures: The questionnaires included a survey of health habits and attitudes, a symptom checklist and questions about twins' relationships with parents, peers and co-twin. Measures used were twins' self-reports of their own dependence and their co-twin's dependence at age 16, reports of twins' leisure-time activities and social contacts, alcohol use, psychological distress and somatic symptoms both in adolescence and in early adulthood. Results: In the present study 25.6% of twins reported dependence on their co-twin. There were gender and zygosity differences in dependence, females and MZ twins were more likely to report dependence than males and DZ twins. Co-twin dependence can be viewed on one hand as an individual characteristic, but on the other hand as a pattern of dyadic interaction that is mutually regulated and reciprocal. Most of the twins (80.7%) were either concordantly co-twin dependent or concordantly co-twin independent. The associations of co-twin dependence with twins' social interactions and psycho-emotional characteristics were relatively consistent both in adolescence and in early adulthood. Dependence was related to higher contact frequency and a higher proportion of shared leisure-time activities between twin siblings at the baseline and the follow-up. Additionally co-twin dependence was associated with elevated levels of psycho-emotional distress and somatic complaints, especially in adolescence. In the framework of gene-environment interaction, these results suggest that the genetic contribution to individual differences in drinking patterns is dependent on the nature of the pair-wise relationship of twin siblings. Conclusions: The results of this study indicate that co-twin dependence is a genuine feature of the co-twin relationship and shows the importance of studying the impact of various features of co-twin relationships on individual twins' social and psycho-emotional life and well-being. Our study also offers evidence that differences in inter-personal relationships contribute to the effects of genetic propensities.Kaksoset ovat olleet tärkeä tutkimuksen kohde erityisesti kvantitatiivisessa genetiikassa, jossa pyrkimyksenä on selvittää, kuinka perimä ja ympäristötekijät vaikuttavat yksilön fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien ja piirteiden kehitykseen. Kaksosuus ja kaksosena kasvaminen sinänsä ovat olleet suhteellisen harvoin tieteellisen tutkimuksen kohteena. Tässä työssä lähtökohtana on ollut kaksosuus, kaksosten väliset vuorovaikutussuhteet sekä riippuvuuden/kiintymyksen kokemus suhteessa kaksossisarukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää kaksosten välisen riippuvuuden mahdollisia yhteyksiä kaksosten sosiaaliseen, psykoemotionaaliseen ja terveystottumusten kehitykseen. Tutkimusaineistona käytettiin Nuorten kaksosten terveystutkimusaineistoa (FinnTwin16). Aineisto koostuu viidestä ikäluokasta vuosina 1975-1979 syntyneistä kaksosista ja heidän vanhemmistaan. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää sekä perimän että erilaisten elinympäristöön liittyvien tekijöiden osuutta terveystottumusten ja kansantautiemme synnyssä. Kaksosten kasvua, kehitystä, terveyttä ja terveystottumuksia kartoitettiin neljällä eri postikyselyllä. Ensimmäinen kysely lähetettiin yli 3000 kaksosparille heidän ollessa 16-vuotiaita ja kyselyn palautti 5563 kaksosta. Seuraavat kyselyt lähetettiin kaksosten ollessa 17- ja 18-vuotiaita sekä, kun kaksoset olivat nuoria aikuisia (22-27-vuotiaita). Tutkimuksessa havaittiin, että kaksosten kokema riippuvuus kaksossisaruksestaan on suhteellisen yleistä, muttei vallitseva piirre kaksosten vuorovaikutuksessa. Identtisyys ja sukupuoli vaikuttivat siihen, miten läheinen suhde kaksosilla oli toisiinsa ja miten riippuvaisia he kokivat olevansa toisistaan. Monotsygootit (identtiset, 33.6 %) kaksoset kokivat useammin riippuvuutta suhteessa kaksoseensa kuin ditsygootit (epäidenttiset, ~20 %) kaksoset. Tytöt raportoivat riippuvuutta useammin kuin pojat. Riippuvuudella oli selkeä yhteys kaksosten keskinäiseen kanssakäymiseen sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin sekä nuoruudessa että varhaisaikuisuudessa. Yksilön kokemalla riippuvuudella näytti olevan yhteyttä myös kaksosten psyykkiseen ja psykosomaattiseen oireiluun erityisesti nuoruusiässä jolloin itsenäistymispyrkimykset ovat voimakkaimmillaan, mutta myös silloin kun yksilö koki olevansa yksipuolisesti riippuvainen kaksossisarussuhteessaan. Terveystottumuksia tarkasteltaessa, riippuvuutta tunteneiden kaksosten alkoholin käyttö oli sekä nuoruudessa että varhaisaikuisuudessa samankaltaisempaa kuin niiden kaksosten, jotka eivät kokeneet riippuvuutta. Tämä tulos tukee aiempia havaintoja siitä miten ympäristötekijät, kuten esim. läheiset ihmissuhteet, määräävät usein mikä on lopulta geneettisen perimän osuus yksilön fyysisten ja psyykkisten piirteiden kehityksessä ja käyttäytymisessä.
Subject: kehitys/kasvatuspsykologia
Licens: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
implicat.pdf 486.6Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post