Is prosopis a curse or a blessing? : An ecological economic analysis of an invasive alien tree species in Sudan.

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3891-4
Title: Is prosopis a curse or a blessing? : An ecological economic analysis of an invasive alien tree species in Sudan.
Author: Laxén, Jörn P.E.
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Ecology
Publisher: Viikin tropiikki-instituutti, VITRI
Date: 2007-04-27
Belongs to series: University of Helsinki Tropical Forestry Reports - URN:ISSN:0786-8170
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3891-4
http://hdl.handle.net/10138/20611
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The issue of the usefulness of different prosopis species versus their status as weeds is a matter of hot debate around the world. The tree Prosopis juliflora had until 2000 been proclaimed weedy in its native range in South America and elsewhere in the dry tropics. P. juliflora or mesquite has a 90-year history in Sudan. During the early 1990s a popular opinion in central Sudan and the Sudanese Government had begun to consider prosopis a noxious weed and a problematic tree species due to its aggressive ability to invade farmlands and pastures, especially in and around irrigated agricultural lands. As a consequence prosopis was officially declared an invasive alien species also in Sudan, and in 1995 a presidential decree for its eradication was issued. Using a total economic valuation (TEV) approach, this study analysed the impacts of prosopis on the local livelihoods in two contrasting irrigated agricultural schemes. Primarily a problem-based approach was used in which the derivation of non-market values was captured using ecological economic tools. In the New Halfa Irrigation Scheme in Kassala State, four separate household surveys were conducted due to diversity between the respective population groups. The main aim was here to study the magnitude of environmental economic benefits and costs derived from the invasion of prosopis in a large agricultural irrigation scheme on clay soil. Another study site, the Gandato Irrigation Scheme in River Nile State represented impacts from prosopis that an irrigation scheme was confronted with on sandy soil in the arid and semi-arid ecozones along the main River Nile. The two cases showed distinctly different effects of prosopis but both indicated the benefits to exceed the costs. The valuation on clay soil in New Halfa identified a benefit/cost ratio of 2.1, while this indicator equalled 46 on the sandy soils of Gandato. The valuation results were site-specific and based on local market prices. The most important beneficial impacts of prosopis on local livelihoods were derived from free-grazing forage for livestock, environmental conservation of the native vegetation, wood and non-wood forest products, as well as shelterbelt effects. The main social costs from prosopis were derived from weeding and clearing it from farm lands and from canalsides, from thorn injuries to humans and livestock, as well as from repair expenses vehicle tyre punctures. Of the population groups, the tenants faced most of the detrimental impacts, while the landless population groups (originating from western and eastern Sudan) as well as the nomads were highly dependent on this tree resource. For the Gandato site the monetized benefit-cost ratio of 46 still excluded several additional beneficial impacts of prosopis in the area that were difficult to quantify and monetize credibly. In River Nile State the beneficial impact could thus be seen as completely outweighing the costs of prosopis. The results can contributed to the formulation of national and local forest and agricultural policies related to prosopis in Sudan and also be used in other countries faced with similar impacts caused by this tree.Onko prosopis kirous vai siunaus? Uusille alueille leviävän vieraan puulajin ekologis-taloudellinen analyysi Sudanissa. Maailmalla on kiivaasti kiistelty eri prosopis-puulajien hyödyistä ja haitoista. Prosopis juliflora -laji oli vuoteen 2000 mennessä määritelty rikkakasviksi sen alkuperäisillä kotiseuduilla Etelä-Amerikassa sekä muualla kuivassa tropiikissa. Myös mesquite-puuna tunnettu P. juliflora tuotiin 90 vuotta sitten Sudaniin.Yleinen mielipide Keski-Sudanissa sekä maan hallitus alkoivat jo 1990-luvun alussa pitää prosopista haitallisena rikkakasvina, koska sillä on kyky vallata viljely- ja laidunmaita etenkin keinokastelluilla alueilla. Tämän seurauksena prosopis määriteltiin haitalliseksi vieraslajiksi myös Sudanissa, ja vuonna 1995 hyväksyttiin laki sen hävittämiseksi koko maasta. Tutkimus analysoi kokonaisvaltaisen ekonomisen analyysin (TEV) avulla mitä haittoja ja hyötyjä prosopis on tuottanut kahden sudanilaisen keinokastelualueen kotitalouksien toimentulossa. Tavoitteena oli tuottaa prosopiksen vaikutuksia ja lajin torjunnan tarvetta tai mahdollisuuksia selvittävää tietoa Sudanin metsä- ja maatalouspolitiikan päätöksentekijöille. Tutkimuksessa käytettiin ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa markkinahinnoittamattomien tuotteiden, palveluiden ja haittojen taloudelliset arvot määritettiin ekologis-taloudellisin menetelmin. Työ toteutettiin kahdella olosuhteiltaan toisistaan poikkeavalla alueella. Keski-Sudanin savitasangolla Kassalan osavaltiossa sijaitsevassa New Halfan keinokasteluprojektissa tehtiin neljä erillistä haastattelututkimusta toisistaan selväsi erottuvien etnisten ryhmien keskuudessa. Päätavoite oli selvittää eri väestöryhmien toimentulon muodot ja sisäiset tulonjaot sekä niihin liittyvät prosopiksen tuottamat ekologis-taloudelliset hyödyt ja haitat. Toinen kohde, Gandaton keinokastehanke Niilin osavaltiossa Pohjois-Sudanissa edusti prosopiksen vallitsemaa hyvin kuivaa hiekkamaan aluetta Niilin pääuoman varrella. Täällä haastattelututkimus käsitti 70 kotitaloutta yhtenä ryhmänä. Prosopiksen hyödyt ja haitat olivat eri kohdealueilla selvästi erilaiset mutta hyöty oli kummassakin tapauksessa haittaa suurempi. Savimaalla New Halfassa prosopiksen hyöty-kustannus-suhteeksi tuli 2,1 kun taas tämä suhde oli Gandaton hiekka-alueella peräti 46. Viimeksi mainittu suhdeluku jätti vielä huomioimatta sellaisia prosopiksen hyötyvaikutuksia, joita ei kyetty mittaamaan eikä siten myöskään arvottamaan tämän tutkimuksen puitteessa. Suurimmat prosopiksen hyötyvaikutukset olivat sen käyttö polttopuuna ja karjan rehuna sekä paikallisen alkuperäisen kasvillisuuden käyttöä vähentävänä vaihtoehtoisena luonnonvarana. Sillä oli myös merkitystä tuulensuojana ja hiekka-aavikon leviämisen estäjänä. Suurimmat prosopiksen haitat koituivat sen torjunnan kustannuksista pelloilla ja kastelukanavien varsilla sekä sen piikkisyyden aiheuttamista tapaturmista sekä vahingoista kotieläimille ja kulkuneuvoille. Eri väestöryhmistä vuokraviljelijät kärsivät eniten prosopiksen haittavaikutuksista, kun taas maattomat, Länsi- ja Itä-Sudanista saapuneet perheet olivat erittäin riippuvaisia tästä luonnovarasta. Tuloksia voidaan osittain myös hyödyntää muissa maissa joissa tarvitaan tietoja prosopiksen haitoista ja hyödyistä taikka tämä puulajin torjunnan tarpeesta ja mahdollisuuksista.
Subject: trooppinen metsähoito
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
isprosop.pdf 2.407Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record