Socioeconomic and -demographic determinants of myocardial infarction incidence and survival : A longitudinal register-based study of Finnish men and women

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3268-0
Title: Socioeconomic and -demographic determinants of myocardial infarction incidence and survival : A longitudinal register-based study of Finnish men and women
Author: Kilpi, Fanny
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Social inequalities in coronary heart disease (CHD) are a notable feature of modern societies, and create a major population health burden. Though CHD incidence and mortality have been in decline in past decades, the absolute and relative inequalities by socioeconomic position (SEP) remain substantial. This thesis investigates the influence of different social determinants on MI incidence and fatality amongst ageing Finnish cohorts. The focus lies on the interdependent and independent effects of several dimensions of SEP (education, occupation, income and wealth), living arrangements and partner characteristics. The study used longitudinal study designs with large nationally representative samples derived from Finnish registers. Education, occupation, income and wealth may all serve as indicators of SEP, yet denote different types of resources with varying health consequences. The findings demonstrated that distinct relationships with MI incidence and survival were observed when comparing their independent effects. Education and occupation strongly predict MI incidence, in contrast to the more robust connection between material resources and MI fatality. Wealth, however, differed from income in that it appears to play a role at both stages of disease. In addition, the effects of education and income were observed as independent from early socioeconomic circumstances, while childhood factors such as parental education, occupation and household crowding showed modest persisting associations with MI incidence. The findings from this study support the notion that living arrangements are important factors for MI survival. Amongst men, cohabiting with a marital or non-marital partner was associated with better outcomes than living alone. Amongst women, however, marital benefits depended on material resources, while cohabiting with a non-marital partner was associated with an elevated fatality risk. The results also indicate that the partner’s education substantially impacted women in the long-term aftermath of MI, providing further evidence that the health benefits of relationships may be at least partly contingent upon the socioeconomic resources of one’s partner. For both men and women, the partner’s education appeared to serve as an additional socioeconomic resource influencing cardiac health outcomes. The findings underscore the importance of both individual and household-level socioeconomic resources for health and mortality, and demonstrate how the health consequences of social relationships and socioeconomic resources have significant overlap. In light of the attempts to reduce inequalities in CHD mortality, more attention needs to focus on the distinct influences operating at different stages of disease, using a life course perspective on the upstream determinants of risk factors in the CHD aetiology.Sosiaaliset terveyserot sydäntaudeissa ovat merkittävä ilmiö nyky-yhteiskunnassa sekä iso haaste kansanterveydelle. Vaikka sydäntautien ilmaantuvuus ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat olleet laskussa viime vuosikymmeninä, sekä absoluuttiset että suhteelliset terveyserot sosioekonomisen aseman mukaan ovat pysyneet huomattavina. Sosiaalisten tekijöiden ja sydäntautivasteiden välisestä yhteydestä on paljon tutkimusnäyttöä, mutta sosioekonomisten sekä demografisten tekijöiden vaihtelevasta vaikutuksesta sydäntautien puhkeamiseen ja etenemiseen tiedetään toistaiseksi vain vähän. Tässä väitöskirjassa tutkitaan erilaisten sosiaalisten tekijöiden yhteyttä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen ja niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen ikääntyvissä suomalaisissa kohorteissa. Tutkimuksessa keskitytään sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksiin (koulutus, ammattiasema, tulot ja varallisuus), erilaisiin asumismuotoihin sekä puolison ominaisuuksiin. Tutkimus hyödyntää suomalaisia rekisteriaineistoja käyttäen koko väestöä edustavaa satunnaisotosta seuranta-asetelmalla. Koulutusta, ammattiasemaa, tuloja ja varallisuutta saatetaan kaikkia käyttää sosioekonomisen aseman indikaattoreina, mutta ne kuvailevat erityyppisiä resursseja joilla on erilaisia terveysvaikutuksia. Vertailtaessa niiden itsenäisiä vaikutuksia löydettiin vaihtelevia yhteyksiä riippuen siitä, tarkasteltiinko sydänkohtauksien ilmaantuvuutta vai niiden aiheuttamaa kuolleisuutta. Koulutus ja ammattiasema ennustivat vahvimmin sydänkohtauksien ilmaantuvuutta, kun taas materiaaliset resurssit olivat voimakkaammin yhteydessä kuolleisuuteen. Varallisuus vaikutti kuitenkin olevan merkittävässä yhteydessä kumpaankin taudin vaiheeseen. Lisäksi koulutuksen ja tulojen vaikutuksiin ei tässä tutkimuksessa vaikuttanut lapsuudessa koettu sosioekonominen elinympäristö. Lapsuuden tekijöillä, kuten vanhempien koulutuksella, ammattiasemalla ja lapsuuskodin asumistiheydellä, oli itsessään pieni pysyvä yhteys sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että asumisjärjestelyt ovat merkittävä tekijä sydänkohtauskuolleisuuden taustalla. Miehillä avio- tai avopuolison kanssa asuminen oli yhteydessä parempaan elinodotteeseen kuin yksin asuminen. Naisilla taas aviopuolison kanssa asumisen yhteys sydänkohtausvasteisiin liittyi materiaalisiin resursseihin, ja avopuolison kanssa eläminen oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen sydänkohtauksen jälkeen. Tulokset osoittavat, että puolison koulutus on tarkasteltavassa aiheistossa merkittävästi yhteydessä naisten elinodotteeseen sydänkohtauksen jälkeen, mikä viittaa siihen, että parisuhteiden terveysvaikutukset saattavat olla osittain riippuvaisia puolison sosioekonomisista resursseista. Sekä miehillä että naisilla puolison koulutus vaikutti toimivan ylimääräisenä sosioekonomisena resurssina oman sosioekonomisen aseman rinnalla ennustamassa sydänkohtausvasteita. Nämä tulokset korostavat oman ja kotitalouden sosioekonomisten resurssien merkittäviä yhteyksiä terveyteen ja kuolleisuuteen ja osoittavat, että sosiaalisten suhteiden ja sosioekonomisten resurssien terveysvaikutukset ovat osittain päällekkäisiä. Terveyserojen kaventamisen kannalta on tarpeellista kiinnittää vielä huomiota riskitekijöiden erilaisiin vaikutuksiin eri vaiheissa sydäntautien kehittymistä, sekä hyödyntää elämänkaarinäkökulmaa riskitekijöiden vaikutusten ymmärtämiseen.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3268-0
http://hdl.handle.net/10138/208040
Date: 2017-08-24
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SOCIOECO.pdf 799.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record