Quality and patient safety in obstetric care : Benchmarks for improvement

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3562-9
Title: Quality and patient safety in obstetric care : Benchmarks for improvement
Alternative title: Laatu ja potilasturvallisuus synnytysten hoidossa : nykytilanne ja mahdollisuudet kehittyä
Author: Pyykönen, Aura
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Clinicum, Naistenklinikka
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Clinicum
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Clinicum
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-09-08
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3562-9
http://hdl.handle.net/10138/211400
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Optimal care of pregnant women and newborn babies has an immeasurable effect on the well-being of a family, but it also significantly impacts society overall. In Finland, the quality of obstetric and perinatal care is high, but in order to further improve it, sensitive and commonly agreed quality indicators are required. The aim of the thesis was to validate different potential quality indicators for obstetric care, and to assess differences between different hospital size-categories in Finland. To facilitate reliable comparisons for benchmarking, we evaluated the usability of the Robson classification, a system for grouping the parturient population. This was done as an international comparison between the Nordic countries. The thesis also aims to contribute to more unified and high-quality obstetric care by examining the optimal time of labor induction in prolonged pregnancies. This thesis is based on data from the medical birth registries in Finland and in the other Nordic countries. The findings of this thesis indicate true differences in the obstetric management and treatment culture between the Nordic countries and between different-sized birth units in Finland. However, it should be acknowledged that part of the differences may be explained by confounding background factors. The results enforce the existing evidence on the effect of birth centralization on neonatal outcomes, e.g. lower neonatal mortality in large units, but indicate a higher risk for instrumental delivery. Obstetric trauma, a potentially preventable complication of vaginal delivery, showed substantial size-dependent variation between the Finnish birth units; the risk was the lowest in mid-sized birth units. The Robson classification proved to bed usable in the Nordic setting, facilitating more accurate comparisons, but comprehensive interpretations require experience and expertise. In our study on the effect of labor induction in prolonged pregnancy, we found an increased risk for Cesarean section around 41 gestational weeks, but no longer when the gestational age approached 42 weeks. From a neonatal perspective, labor induction resulted in a decreased risk for meconium aspiration syndrome, but only when the intervention took place before 41+5 weeks. Labor induction did not have a significant effect on neonatal mortality. International and inter-unit benchmarking pinpoints the areas needing improvement; e.g. prevention of obstetric trauma or induction protocols among nulliparous women. Some indicators, such as Cesarean section rates within Robson groups, show potential for readily directing obstetric practices, and are therefore of special interest. Like our neighboring countries Denmark and Sweden, we should establish a national quality monitoring program for obstetric care in Finland, to ensure its high-quality care also in the future.Onnistunut raskaana olevien ja vastasyntyneiden hoito vaikuttaa merkittävästi yksilön ja perheen hyvinvointiin, ja samalla sillä on kauas-kantoisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Nyky-Suomessa synnytysten hoito on korkealaatuista, mutta hoidon kehittämisen kannalta on oleellista, että käytössä on riittävän herkkiä, yhteisesti sovittuja laatumittareita. Tässä väitöstutkimuksessa pyrimme testaamaan käyttökelpoisia mittareita havainnollistamalla eroja Suomen synnytyssairaaloiden välillä kokoluokittain. Vertailukelpoisuuden tukemiseksi tutkimme pohjoismaisia keisarileikkauslukuja Robson-järjestelmän avulla: Järjestelmä mahdollistaa synnyttäjien luokittelun ja lopputulosten vertailun yhdenmukaistetuissa väestöissä. Pyrimme myös tukemaan yhdenmukaista ja korkealaatuista hoitoa selvittämällä yliaikaisten raskauksien optimaalista synnytyksen-käynnistysajankohtaa. Väitöskirjan osatyöt perustuvat Suomen ja muiden Pohjoismaiden syntymärekisteritietoihin. Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä eroja äidin ja lapsen muuttujissa sekä kansainvälisesti Pohjoismaissa, että sairaalakokoluokkien välillä Suomessa. Osa eroista selittyy taustamuuttujilla, mutta löydökset viittaavat todellisiin eroihin toimintakulttuurissa. Tuloksemme Suomesta tukevat aikaisempia löydöksiä keskittämisen eduista vastasyntyneen kannalta, mikä näkyi ennen kaikkea suurten yksiköiden matalampana neonataali-kuolleisuutena. Toisaalta, tulokset viittaavat suurten yksiköiden korkeam-paan toimenpiteellisten synnytysten riskiin. Sulkijalihasrepeämien, joita pidetään pääosin estettävissä olevana alatiesynnytysten komplikaationa, osuus vaihteli sairaalakokoluokittain siten, että riski oli pienin keski-kokoisissa sairaaloissa. Robson-luokitus tuki kansainvälistä vertailua, mutta tulosten kokonaisvaltainen tulkinta osoittautui haastavaksi ja järjestelmän laajamittainen käyttö vaatii asiantuntemusta. Yliaikaisessa raskauksien osalta tuloksemme osoittivat, että käynnistys lisää keisarileikkausriskiä 41 raskausviikon tuntumassa, mutta ei enää lähellä 42 raskausviikkoa. Käynnistys pienensi vastasyntyneiden meconium-aspiraatioriskiä ennen 41+5 raskausviikkoa, mutta vaikutusta ei ollut havaittavissa enää sen jälkeen. Kuolleisuuteen käynnistyksellä ei ollut vaikutusta. Yksiköiden välinen vertailu (benchmarking) laatumittareiden avulla, kuten sulkijalihasrepeämien esiintyvyys tai ensisynnyttäjien käynnistys-prosentti, tuo esiin niitä osa-alueita, joita on tarpeen kehittää. Laadun seurannassa painotus tulisi olla nimenomaan toimintaa ohjaavissa mitta-reissa, joista yhtenä esimerkkinä on keisarileikkausprosenttien tarkastelu Robson-ryhmien avulla. Jotta perinataalihoito säilyisi Suomessa korkealaatuisena myös tulevaisuudessa, tulisi meidänkin Tanskan ja Ruotsin tavoin luoda kansallinen laadunseurantaohjelma.
Subject:
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
QUALITYA.pdf 1.085Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record