Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4148-8
Title: Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessä
Author: Zimmerbauer, Kaj
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geography
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2008-06-06
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4148-8
http://hdl.handle.net/10138/21163
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Regions are considered to be in competition for investments, industries, inhabitants and skilled labour nationally as well as internationally. In the context of tightening competition, more and more attention has been paid to regional attractors. A positive image is an important attractor in regional competition. In Finland, many towns and regions have either implemented or are planning to implement various image-enhancing campaigns or other measures aimed at improving their image. The role of identity is very important in developing a regional image. Good regional image should be based on a strong regional identity and awareness. Related to this is the perception of one's own region as separate from others and the familiarity of the region. If a region has no place in the awareness of its residents or if the inhabitants do not identify with it, its very existence as a social construct can be questioned. This means that building the regional image, which in this context is seen as social constructivism, is extremely difficult if the degree of regional awareness and identification is low. On the other hand, regional identity is being built also by developing the regional image. In a way, regional discourses have become more marketing-oriented in that instead of trying to create a regional esprit de corps there is now more image-oriented speech aimed at striving to improve the attractivity to outsiders of the region. Even though the goal is to bring the region to the attention of non-residents, a measure of construction of regional identity for the local population is automatically effected at the same time. Regional image and identity are consequences of linguistic producing and understanding of a region. It means that both image and identity are seen as language-created social constructions. The regional image is created through various discourses, but also the construction of a regional identity as regional consciousness and identification is largely a linguistic process. Essential in this context is perceiving the region as a discursive project characterized by its representation as texts, images and symbols. The linguistic production of a region is not a neutral description of "reality", but a representation based on interpretations, experiences and different motivations. Production and perceiving vary in time, so regional image and identity are on the move. This research is driven by the ongoing change of the regional system. The municipal and service structure reform is in progress and the number of municipalities seems to be on the decrease. At the same time, European Union s regional policy and regionalism on the whole are changing the status of sub-regions. At municipal level the crucial question is how the municipal structure reform will affect regional identity. This study points out that strong sense of municipal identity is a source of opposition to changes in municipal structure, but on the other hand the deinstitutionalization of the old municipality in municipal merger does not in itself mean the weakening of municipal identity.Alueiden on nähty olevan kilpailutilanteessa, jossa taistellaan investoinneista, yritysten sijoittumisesta, asukkaista sekä osaavasta työvoimasta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kiristyvän kilpailun myötä alueiden vetovoimatekijöihin on ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Alueellisessa kilpailussa yksi keskeinen vetovoimatekijä on myönteinen imago. Imagon keskeinen merkitys ja rooli on saanut niin kunnat kuin maakunnatkin kanavoimaan entistä enemmän resursseja alueiden imagojen parantamiseen. Alueellisen imagon kehittämisessä korostuu identiteetin tärkeys. Hyvän alueellisen imagon taustalla tulisi olla voimakas alueellinen identiteetti ja aluetietoisuus. Tähän liittyy näkemys omasta alueesta muista erottuvana alueena sekä alueen yleinen tunnettuus. Voidaan sanoa, että ellei alueella ole sijaa sillä asuvien tietoisuudessa tai siihen ei samastuta, sen olemassaolo sosiaalisena konstruktiona voidaan kyseenalaistaa. Tämä tarkoittaa sitä, että alueellisen imagon rakentaminen on vaikeaa, mikäli aluetietoisuus on vähäistä ja alueeseen samastuminen heikkoa. Alueellinen identiteetti rakentuu toisaalta myös imagotyön myötä. Aluepuhunta onkin tietyllä tavalla saanut markkinoinnillisen käänteen, eli alueellisen me-hengen tuottamisesta on siirrytty alueen ulkopuolelle suuntautuvaa vetovoimaisuuden parantamiseen pyrkivää imagopuhuntaa kohti. Vaikka tällöin tarkoituksena on tuoda aluetta muiden kuin sillä asuvien tietoisuuteen, aluetta tullaan samalla konstruoineeksi myös alueen omalle väestölle. Alueellinen imago ja identiteetti ovat alueen kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen seurausta. Väitöstutkimuksessa sekä imago että identiteetti nähdäänkin lähtökohtaisesti kielivälitteisinä sosiaalisina konstruktioina. Alueellinen imago rakentuu aluepuhunnan kautta, mutta myös alueellisen identiteetin eli aluetietoisuuden ja aluesamastumisen rakentuminen on suurelta osin kielellinen prosessi. Kyse on alueen käsittämisestä eräänlaisena diskursiivisena projektina, jossa keskeistä on alueen representaatio teksteinä, kuvina ja symboleina. Alueen kielellinen tuottaminen ei ole neutraalia todellisuuden kuvausta, vaan representaatiota, joka perustuu tulkintoihin, kokemuksiin ja erilaisiin motiiveihin. Tuottamisen ja tulkinnan tavat vaihtelevat ajassa ja tilassa, joten imago ja identiteetti ovat dynaamisia ja siksi liikkeessä. Tutkimus kytkeytyy meneillään olevaan aluejärjestelmän muutokseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on parhaillaan käynnissä ja kuntien määrä näyttää jatkossa vähenevän. Vaikka kehityksessä korostuvat erilaiset kansallisvaltiota pienemmät välitason alueet, esimerkiksi seutukuntien heikko tunnettuus sekä niiden näyttäytyminen ennen kaikkea hallinnollisina alueina voi vaikeuttaa niiden nousua keskeisiksi alueellisiksi yksiköiksi. Tilanne näyttää haastavalta etenkin tutkimuksen kohdealueella Etelä-Pohjanmaalla, jossa seutukunnat eivät muodosta selkeitä kokonaisuuksia. Kuntatasolla kyse on siitä, miten kuntarakenteen muutos vaikuttaa alueelliseen identiteettiin. Tutkimuksen perusteella voimakas kuntaidentiteetti aiheuttaa kuntarakenteen muutosten vastustusta, mutta toisaalta kunnan deinstitutionalisoituminen kuntaliitoksen yhteydessä ei automaattisesti tarkoita kuntaidentiteetin heikkenemistä.
Subject: maantiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
alueelli.pdf 230.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record