Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Traditionally Protected Forests and Sacred Forests of Zigua and Gweno Ethnic Groups in Tanzania

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geography en
dc.contributor Helsingfors universitet, matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, geografiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Institute of Development Studies en
dc.contributor.author Ylhäisi, Jussi fi
dc.date.accessioned 2010-11-25T12:06:02Z
dc.date.available 2010-11-25T12:06:02Z
dc.date.issued 2006-05-13 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:952-10-3096-8 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/21174
dc.description.abstract In Tanzania, indigenous forests can still be found whose existence is based on the management systems of precolonial society. This study covers material from over 900 forests. There are similar types of forests elsewhere in Africa, and similar forests can also be found in indigenous cultures on every continent. In this study they are called traditionally protected forests (TPFs). They have a high level of endemism and a rich biodiversity. The field study was carried out during the years 1997-2003 using participatory methods. An active debate is going on concerning the capacity of local communities to manage their environment. The role of indigenous people and their institutions in the development of the physical environment is a central issue in the debate. This study discusses the opportunities that the local people have had to decide on how to conserve, maintain, utilise, and manage their environment during different political periods. The study explains what kinds of changes have taken place in these forests and institutions in northeastern Tanzania among the matrilinear Zigua and patrilinear Gweno ethnic groups. About 2% of the land area of the communities was still protected by the precolonial structures. The communities have established their protection systems for different reasons, not only because of their beliefs but also because of different secular and clearly environmentally motivated reasons. There are different TPF types. Less than half of them are directly related to spirituality, and more than half are not. In earlier research elsewhere, it has been commonly understood that spiritual reasons played the main role in the protection of these environments. This study is also part of the postcolonial geographical discussion on the precolonial landscape and environmental management which was started by Carl Sauer. In the Zigua case study villages, only two out of five first comer clans have performed rain rituals in the past 30 years. Many of the most respected sacred sites do not have a ritual maker or even a person who knows how to perform rituals any longer. The same is happening with male initiation rites. In all case study villages there have been illegal cuts in the TPFs, but variations can be seen between the communities. The number of those who neither respect indigenous regulations nor accept indigenous penalties is growing. Positive developments have also taken place. Nowadays, the Forest Act of 2002 is in effect, which works as a cornerstone of community-based land ownership and also allows elders to protect TPFs, and by-laws are created with the support of different projects. Moreover, during the field study it was found that many young people are ignorant about their village's TPF sites, but interested in learning about their history and values. en
dc.description.abstract Tutkimuksessa selvitettiin perinteisesti suojeltujen metsien merkitystä koillis-Tansaniassa. Tällaista tutkimusta ei ole aiemmin juuri tehty. Kylien alueilta löytyneiden metsien suuri määrä - n. 25/ kylä - oli yllätys. Näiden metsien suojelu on perustunut vanhoihin esikolonialistisiin perinteisiin. Tämän järjestelmän suuri vaikutus ympäristönsuojeluun on ollut aiemmin tuntematonta. Edelleenkin tutkittujen yhteisöjen kaikista maista n. 2 % on suojeltu perinteisesti. Siirtomaaisännät näkivät metsät vain pakanallisina kulttipaikkoina ja heidän silmissään niillä ei ollut lainkaan merkitystä ympäristönhallinnassa. Tutkimusaineisto käsittää yli 900 metsää, näistä 40 % koskemattomuutta oli vanhinten mukaan häiritty tavalla tai toisella. Metsien yksi erikoisuus on ihmisten intensiivisen toiminnan ja koskemattomien 0,1-200 hehtaarin kokoisten metsäalueiden yhdistelmä. Metsien koskemattomuus on perustunut sanktioihin ja tabuihin. Ziguoiden alueelta löytyi 13 erilaista perinteisesti suojeltua metsätyyppiä. Niistä osa on suojeltu pyhyyteen perustuvien syiden vuoksi. Merkittävin metsätyyppi liittyy sateenkutsumiseen. Maallisempia syitä, joiden vuoksi metsiä on suojeltu, ovat mm. niissä tapahtuva piileskely, oikeudenkäynti ja koulutus. Metsiä hoitavat instituutiot ovat suuressa muutospaineessa, ja tutkituista 5 klaanista ainoastaan 2 oli viimeisen 30 vuoden aikana järjestänyt saderituaalin. Moni kulttipaikka on ilman sateentekijää, eikä paikkaan sopivaa rituaalia enää edes osata, koska tekijät eivät ole siirtäneet taitoa jälkipolville. Samanlainen peruuttamaton muutos on menossa poikien initiaatioriittien kanssa. Tansanian metsäntutkimuslaitoksen TAFORI:n kanssa yhteistyössä tehty kasvillisuusselvitys pyhissä metsissä paljasti ne luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviksi. Mahdollisuutta käyttää metsiä endeemisten kasvi- ja eläinlajien suojelussa selvitettiin. Metsien koko, sijainti, topografia, puusto, hoitajat ja perinteinen käyttötarkoitus selvitettiin. Uusi metsälaki vuodelta 2002 (jonka valmistelussa tutkimustuloksia on hyödynnetty) on yleisesti ottaen tuonut tullessaan paljon hyvää yhteisöjen metsänhallintaan. Se mahdollistaa myös pyhien metsien suojelun ensimmäistä kertaa siirtomaakauden alun jälkeen. Gwenojen pyhien metsien suojelijat ovatkin yhdistyneet ja sopineet menettelytavoista viranomaisten kanssa mikäli metsiä loukannut henkilö kieltäytyy perinteisistä sanktioista kuten esimerkiksi uhraamasta härkää vainajahengille. Monet ziguanuoret eivät enää tiedä pyhistä metsistään, mutta osoittautuivat hyvinkin kiinnostuneiksi omasta identiteetistään kuultuaan asiasta. Kaikissa tutkimuskylissä enemmistö piti perinteisesti suojeltuja ja pyhiä metsiä myönteisenä asiana. fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.relation.isformatof Dark Oy: Maantieteen laitos, 2006, Publicationes Instituti Geographici Universitas Helsingiensis A. 0300-2934 fi
dc.relation.isformatof URN:ISBN:952-10-3095-X fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject maantiede fi
dc.title Traditionally Protected Forests and Sacred Forests of Zigua and Gweno Ethnic Groups in Tanzania en
dc.title.alternative Tansanian Zigua- ja Gweno-etnien pyhät ja perinteisesti suojellut metsät fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Koponen, Juhani fi
dc.opn Sitari, Taimi fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
traditio.pdf 857.7Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account