Käsityksiä ja kokemuksia laitoshuoltajaopiskelijoiden oppimisesta työpaikalla

Abstract

The aim of this dissertation is to describe and analyze the phenomenon of workplace learning. The theoretical background of workplace learning, work life as a learning environment, and learning changes in the boundaries of school and the workplace are discussed. The research questions focus on the conceptions and experiences that the respondents have about students’ workplace learning as well as on the significant learning incidents. This study can be methodologically described as a qualitative case study. The data are collected from the county of Häme from 2011–2012. Altogether, 24 institutional cleaning students and 10 supervisors participated. The data are comprised of theme interviews, learning diaries, and the field notes of the researcher. The data are analyzed by qualitative content analysis and phenomenographic analysis. The first set of results focuses on the students’ conceptions of learning and how they are built in a social and cultural learning environment. As a result, seven qualitatively different categories of descriptions are revealed. In them, learning is comprehended from the perspectives of processing knowledge and changing behavior. The results show differences and similarities in conceptions of learning between the students and supervisors. Similarities were found related to using knowledge, learning by doing, and understanding and comprehending. Differences were seen based on features of learning theoretical orientations. The second set of results focuses on the students’ conceptions of workplace learning. Five qualitatively different categories of descriptions are revealed. In them, learning is understood from the perspectives of professional competencies, skills of self-regulation and the general competencies of working life. The results show that both students and their supervisors had parallel conceptions of workplace learning. Both groups’ conceptions emphasize professional competencies and self-regulation skills; however, these conceptions are more connected to individual features of learning than to cooperative learning. The third set of results focuses on the significant learning and tutoring incidents gained during the workplace learning periods. As a result, 14 themes are revealed, and they form the model of significant learning and tutoring incidents. These themes are shown in three levels: individual, contextual, and value loaded. In conclusion, it is essential to recognize learning theoretical orientations, the importance of social interaction and supervision in a working community, and cooperation, which crosses the boundaries of school and the workplace.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida työpaikalla tapahtuvaa oppimisen ilmiötä. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa kuvataan työpaikalla tapahtuvan oppimisen käsitettä, työelämää oppimisympäristönä ja muuttuvaa oppimista koulun ja työpaikan rajapinnalla. Tutkimuskysymykset kohdistuvat opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen käsityksiin ja merkittäviin oppimiskokemuksiin. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineiston keruu toteutettiin Hämeen seudulla vuosina 2011–2012. Tutkimushenkilöinä oli 24 työpaikkajaksolla olevaa laitoshuoltajaopiskelijaa. Opiskelijoiden lisäksi tutkimukseen osallistui 10 oppimisen ohjaajaa. Tutkimusaineisto koostui teemahaastattelusta, oppimispäiväkirjoista ja tutkijan kenttäpäiväkirjamuistiinpanoista. Aineiston analyysissä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä ja fenomenografista analyysiä. Tulosluvun ensimmäisessä osassa kuvataan opiskelijoiden oppimiskäsityksiä ja niiden asemoitumista sosiaalisessa ja kulttuurisessa oppimisympäristössä. Tuloksena saatiin seitsemän laadullisesti erilaista käsityskategoriaa, jotka liittyivät tiedon käsittelyyn ja ulkoiseen käyttäytymisen muuttumiseen. Tulokset osoittivat sekä eroja että yhtäläisyyksiä opiskelijoiden ja ohjaajien välillä. Yhtäläistä oli käsitysten liittyminen tiedon käyttöön ja tekemällä oppimiseen sekä ymmärtämiseen ja oivaltamiseen. Erot käsityksissä liittyivät niiden taustalla oleviin oppimisteoreettisiin piirteisiin. Toisessa tulosluvussa kuvataan käsityksiä opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Tuloksena saatiin viisi laadullisesti erilaista käsityskategoriaa, jotka liittyivät ammatillisiin valmiuksiin, itsesäätelyvalmiuksiin ja yleisiin työelämävalmiuksiin. Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että opiskelijoiden ja ohjaajien käsitykset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta olivat samansuuntaiset. Kummankin ryhmän käsityksissä painottuivat ammatilliset valmiudet ja itsesäätelytaidot sekä enemmän yksilöllinen kuin yhteisöllinen näkökulma oppimiseen. Kolmannessa tulosluvussa kuvataan merkittäviä työpaikalla tapahtuvia oppimis- ja ohjauskokemuksia. Tuloksena saatiin 14 teemaa, jotka yhdessä muodostivat Merkittävien oppimis- ja ohjauskokemusten kehä -mallin. Malli ilmentää oppimista kolmella tasolla, joita ovat yksilö, oppimiskonteksti sekä arvot ja ajattelumallit. Tutkimuksen valossa työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa keskeisiksi nousevat oppimiskäsitysten tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen ja ohjauksen merkitys. Näiden ohella olennaista on myös toimiva oppilaitoksen ja työpaikkojen rajoja ylittävä yhteistyö.